Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Moni Itä-Helsingin ongelma tulee lännestä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja esittää, että kaupungin byrokratia reagoi ongelmiin vasta, kun ne saavat negatiivista julkisuutta tai provokatiivisia nimiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa asiallinen palaute ei tuota tulosta, mutta ironinen ja kärkevä viestintä pakottaa virkamiehet toimimaan.
Kirjoittaja käyttää ironiaa ja provokaatiota kritisoidakseen kaupungin hitaasti toimivaa byrokratiaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Teksti on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on odotettua. Kirjoittaja käyttää ironiaa ja anekdootteja vahvistaakseen argumenttiaan kaupungin toimimattomuudesta.
Kirjoitus käsittelee kunnallista hallintoa ja palveluiden laatua, mikä on vahtikoira-tyyppistä kritiikkiä ilman selkeää ideologista puoluepoliittista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kaupungin byrokratian tehottomuus
- Provokatiivisen viestinnän tehokkuus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kaupungin resurssien tai muiden vikailmoitusten määrän taustoitus puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi korjaukset viivästyvät.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja on turhautunut kaupungin hitaaseen reagointiin.
Kirjoittaja paheksuu kaupungin tapaa hoitaa rakennusprojekteja.
Käytetään ironisia nimiä (kusilammikko) ja sarkastisia huomioita kaupungin toiminnasta.
Käytetään omia kokemuksia vikailmoituksista todisteena.
Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, jossa kirjoittaja haluaa korostaa turhautumistaan byrokratiaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on hieman provokatiivinen, mutta kuvaa kirjoittajan näkökulmaa.
Moni Itä-Helsingin ongelma tulee lännestä
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kirjoitus luo lievää vastakkainasettelua asukkaiden ja virkamiesten välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, joissa virkamiehet esitetään etäisenä eliittinä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, ei uutinen, joten samanaikaista kuulemista ei vaadita.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan oma näkemys.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Kirjoittaja käyttää omaperäistä ironista lähestymistapaa kaupungin kritisoimiseen.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja esittää, että kaupungin byrokratia reagoi ongelmiin vasta, kun ne saavat negatiivista julkisuutta tai provokatiivisia nimiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa asiallinen palaute ei tuota tulosta, mutta ironinen ja kärkevä viestintä pakottaa virkamiehet toimimaan.
Kirjoittajan valinta käyttää provokatiivista kieltä (kusilammikko) viranomaisten herättämiseksi viittaa siihen, että hän on menettänyt luottamuksensa perinteisiin vaikuttamiskanaviin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään provokatiivisia termejä kuten kusilammikko.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →