Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Naiset kertovat pelottavasta ilmiöstä: ”Olet seuraava Vendi”

Ilta-Sanomat Uutinen 22.3.2026
Pisteet – Ei laskettavissa Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
82
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu – Ei arvioitavissa
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan ja pelon ilmapiirin, joka on kärjistynyt murhatun uhrin välineellistämiseen. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta rakenteesta, jossa naisviha normalisoituu ja rajoittaa naisten elämää, samalla kun viranomaisten ja yhteiskunnan reaktiot koetaan riittämättömiksi.

Artikkeli on tunteisiin vetoava reportaasi, joka dokumentoi naisten kokemaa verkkoväkivaltaa. Se onnistuu kuvaamaan ilmiön vakavuutta, mutta jättää analyysin hyvin yksipuoliseksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Linda Rantanen · 22.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy naisten henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tunteisiin, mikä tekee siitä vahvasti inhimillisen näkökulman jutun.

82
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain yhdelle näkökulmalle ja rakentaa narratiivin, jossa kaikki haastateltavat kokevat saman ilmiön identtisesti. Vastapuolen tai kriittisen näkökulman puute nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli edustaa arvoliberaalia ja rakenteellista näkökulmaa, joka korostaa naisten asemaa ja vaatii valtiolta tiukempia toimia ja resurssien lisäämistä. Se ei sisällä neutraloivaa vastapainoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Naisviha on rakenteellinen ja kasvava yhteiskunnallinen ongelma.
  • Viranomaisten ja lainsäädännön on puututtava verkkoväkivaltaan tiukemmin.

Kritisoidut tahot

  • Vihaviestien lähettäjät
  • Yhteiskunta

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus somen vihapuheen syistä puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi ilmiö on kasvanut, vaan se jää yksilöiden pahuuden varaan.
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma tai kriittinen analyysi ilmiön laajuudesta puuttuu. — Lukija saa hyvin yksipuolisen kuvan, joka ei huomioi ilmiön moninaisuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 6 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tunteellinen kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli Paheksunta / viha
Pelko

Haastateltavat kertovat jatkuvasta pelosta ja turvattomuuden tunteesta arjessa.

Huoli

Huoli yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksesta ja naisvihan normalisoitumisesta.

Paheksunta / viha

Moraalinen suuttumus viestien lähettäjien toimintaa kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja termejä kuten 'naisviha', 'tuhoisa' ja 'epäinhimillistä'.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Useiden naisten henkilökohtaiset tarinat toimivat todisteena ilmiön laajuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma naiset vs. vihamieliset miehet hallitsee koko tekstiä.

Tunteisiin vetoaminen on artikkelin keskeinen keino kuvata kokemuksellista todellisuutta, mutta se tekee tekstistä samalla manipuloivan, koska se ei jätä tilaa muille tulkinnoille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100, kärjistys 80

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa naiset kertovat pelottavista viesteistä.

Klikkihoukutus: 85/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää pelottelua ja suoraa lainausta luodakseen kiireen ja uhan tunteen: ”Naiset kertovat pelottavasta ilmiöstä: ”Olet seuraava Vendi””.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko on latautunut, koska se yhdistää murhatun uhrin nimen suoraan uhkaukseen: ”Olet seuraava Vendi”.

Kärjistys: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa vahvan me-vs-ne-asetelman naisten ja vihamielisten miesten välille.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavalliset naiset' ovat eliitin (tai yhteiskunnan) vähättelyn kohteena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Vihaviestien lähettäjiä tai heidän edustajiaan ei ole kuultu, eikä heille ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa perinteistä uhri-narratiivia ilman uusia näkökulmia.

6 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee naisten turvallisuutta ja oikeuksia ajavia tahoja, kuten Naisten Linjaa, nostamalla esiin digitaalisen väkivallan vakavuuden ja vaatimalla siihen tiukempaa puuttumista.
Pelissä Naisten turvallisuus ja liikkumisvapaus vs. sananvapaus verkossa. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen naisten kokemaa pelkoa ja tarvetta tiukemmalle lainsäädännölle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naisviha on yhtenäinen, rakenteellinen ilmiö, joka on suoraan yhteydessä naisten kokemaan turvattomuuteen. ”Naisviha ei tarkoita sitä, että yksilön tulisi vihata henkilökohtaisesti jokaista naista. Se on rakenteellinen ilmiö”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Väkivallan tekijöiden toimijuus häivytetään yleistämällä heidät osaksi laajempaa rakenteellista naisvihaa, jolloin yksittäisten tekijöiden vastuu jää taustalle. ”Vilmasta hänelle vihaviestejä lähettävät miehet vaikuttavat aivan tavallisilta miehiltä”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen useille naisille, jotka jakavat samanlaisia kokemuksia, sekä asiantuntijalle, joka vahvistaa ilmiön vakavuuden. ”Viestit herättävät surua, toivottomuutta, turvattomuutta ja pelkoa, kertoo 22-vuotias Esther.”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli nostaa esiin naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan ja pelon ilmapiirin, joka on kärjistynyt murhatun uhrin välineellistämiseen. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta rakenteesta, jossa naisviha normalisoituu ja rajoittaa naisten elämää, samalla kun viranomaisten ja yhteiskunnan reaktiot koetaan riittämättömiksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä lainkaan ääntä tai näkökulmaa, joka kyseenalaistaisi naisvihan rakenteellisen luonteen tai tarjoaisi vaihtoehtoisia selityksiä somen vihapuheen kasvulle; tämä tekee jutusta hyvin yksisuuntaisen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään voimakkaita tunnesanoja ilmiön kuvaamiseen.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Korostetaan jatkuvaa uhkaa ja turvattomuutta.

Kaikki propagandatekniikat →

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kotimaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Linda Rantanen muut analyysit →
kotimaa työelämä Aino Hollo Valkeakoski Naisten Linja
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Hyvä olo

Tiedot tästä analyysistä

Monet naiset kertovat pelkäävänsä. Ilmapiiri [...1483 sanaa...] jossa viitattiin uhriin väärällä sukunimellä.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →