Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yhteisvastuu, moraalikato, poikkeuksellisuus – näistä syistä suomalaiset mepit kannattavat ja vastustavat EU:n koronavelanottoa

Yle Uutinen 28.5.2020
Pisteet
73
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää EU:n elvytyspaketin välttämättömäksi yhteiseksi kriisitoimeksi, jossa vastustus leimataan usein 'suppeaksi' tai 'vanhentuneeksi' ajatteluksi. Lukijalle välittyy kuva, että integraation syventäminen on luonnollinen ja järkevä vastaus koronakriisiin, vaikka artikkelissa annetaan tilaa myös kriittisille äänille.

Uutinen Yle Maria Stenroos · 28.5.2020 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee EU-politiikkaa meppien näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta integraatiomyönteiset näkökulmat saavat enemmän tilaa ja ne kehystetään 'tulevaisuuteen panostamiseksi', kun taas kriittiset äänet kehystetään 'suppeaksi' ajatteluksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa äänen eri puolueille, mutta integraatiomyönteinen kehys on hallitseva. Lukijan ajatus taipuu ymmärtämään EU-tason ratkaisujen välttämättömyyttä, mikä on tyypillistä liberaalille valtavirralle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-integraation välttämättömyys kriisissä
  • Yhteisvastuun puolustaminen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Perussuomalaisten ja RKP:n poissaolon syitä ei selitetä. — Lukija ei tiedä, miksi osa edustajista ei osallistunut tilaisuuteen, mikä voi vaikuttaa kuvaan poliittisesta konsensuksesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Euroopan talouden tilasta ja tulevaisuudesta.

Realismi

Vetoomus yhteiseen selviytymiseen kriisissä.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu integraation kannattajien ja vastustajien välillä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen argumentaatioon, ei manipulaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin aiheen hyvin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko listaa neutraalisti eri näkökulmia ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa poliittista erimielisyyttä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen; se keskittyy parlamentaariseen keskusteluun.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaiset ja RKP mainitaan, mutta heidän näkemyksiään ei kuulla.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkelissa on käytetty useita eri puolueiden edustajia lähteinä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja meppien kannat esitetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Perussuomalaisten ja RKP:n poissaoloa ei avata, mikä jättää osan näkökulmista kuulematta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu meppien haastatteluihin, mikä tuo lisäarvoa uutiseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-integraation kannattajia, sillä se asettaa elvytysrahaston välttämättömäksi kriisiratkaisuksi, jolloin vastustus näyttäytyy suppeana ja lyhytnäköisenä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU:n on toimittava yhdessä kriisin ratkaisemiseksi, eikä kyseenalaista tätä lähtökohtaa. ”unioni voi jättää toimimatta. Se, ettei tehtäisi mitään, olisi vielä riskaabelimpi vaihtoehto.”
Kuka saa äänen Integraatiomyönteiset mepit saavat enemmän tilaa ja heidän perustelunsa esitetään ratkaisukeskeisinä, kun taas kriittinen ääni esitetään yksittäisenä vastustuksena. ”SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden mepit antavat tukensa EU:n yhteiselle elvytykselle. Keskustan Mauri Pekkarinen vastustaa suoran tuen jakamista”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli kehystää EU:n elvytyspaketin välttämättömäksi yhteiseksi kriisitoimeksi, jossa vastustus leimataan usein 'suppeaksi' tai 'vanhentuneeksi' ajatteluksi. Lukijalle välittyy kuva, että integraation syventäminen on luonnollinen ja järkevä vastaus koronakriisiin, vaikka artikkelissa annetaan tilaa myös kriittisille äänille. Painotus on kuitenkin selvästi ratkaisukeskeisyydessä, jolloin kriittiset huomiot yhteisvastuun riskeistä jäävät integraatiomyönteisten perustelujen varjoon.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli jättää mainitsematta, miksi perussuomalaiset ja RKP eivät osallistuneet tilaisuuteen, mikä voisi viitata joko toimitukselliseen valintaan tai siihen, että heidän näkökulmansa ei sopinut jutun 'ratkaisukeskeiseen' kehykseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 1 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli sisältää konkreettisia lukuja (8,5 miljardia, 3,5 miljardia), joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on olennaista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • EU:n elvytyspaketin taloudelliset vaikutukset Suomelle

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • EU-komissio
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sirpa Pietikäinen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maria Stenroos muut analyysit →
Sirpa Pietikäinen Euroopan komissio Eero Heinäluoma Mauri Pekkarinen politiikka Ville Niinistö talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Euroopan unioni
  • politiikka
  • Suomen politiikka
  • Mauri Pekkarinen
  • Sirpa Pietikäinen
  • Suomi
  • europarlamentaarikot
  • Euroopan komissio

Tiedot tästä analyysistä

Rahasto kasvattaisi yhteisvastuuta, mikä ei [...660 sanaa...] oltava mukana päättämässä rahan käytöstä.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →