Analyysi artikkelista: Samuel sai karmean hantaviruksen Suomessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää yksittäisen sveitsiläismiehen sairastumista kehystämään Suomen hantavirustilannetta. Vaikka tapaus on yksilöllinen, se kytketään laajempaan tilastolliseen viitekehykseen, mikä luo lukijalle mielikuvan Suomesta poikkeuksellisena riskialueena.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää latautunutta kieltä otsikossa ja kehystää Suomen 'suurvallaksi', mikä nostaa vinoumapisteitä. Vastapainona on kuitenkin asiantuntijalausunto ja selvennys virustyypeistä, mikä pitää vinouman kohtuullisena.
Artikkeli on terveystieteellinen uutinen, jossa ei ole poliittista kärkeä. Lukijan ajatus ei taivu poliittisesti mihinkään suuntaan, vaikka sävy onkin dramatisoiva.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen poikkeuksellinen asema hantavirusten esiintyvyydessä.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Taudin yleisyyden suhteuttaminen muihin yleisiin tauteihin puuttuu. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, kuinka harvinainen tai yleinen riski on suhteessa muihin terveysuhkiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Sairastumisen ja 'karmean' taudin nostaminen esiin herättää huolta.
Asiantuntijan ja WHO:n tiedot tuovat vastapainoa tunteille.
Otsikon 'karmea' luo tarpeetonta pelkoa.
Sanojen 'karmea' ja 'suurvalta' käyttö.
Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa otsikon osalta, mutta itse leipäteksti on asiallista ja informatiivista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'karmea' on liioittelua, sillä potilas itse toteaa: 'Muuten voin hyvin. En ollut vaarassa.'
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sanaa 'karmea' luodakseen dramatiikkaa, vaikka itse tekstissä potilas toteaa: 'Muuten voin hyvin. En ollut vaarassa.'
Sana 'karmea' lataa otsikon negatiivisella tunteella, joka ei vastaa artikkelin sisällön kuvausta taudin kulusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen sairastumisesta, ei kritiikki ketään kohtaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijatiedot on erotettu potilaan kokemuksesta.
- JO 7: Artikkeli viittaa WHO:n ja asiantuntijan tietoihin.
- JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on harhaanjohtava suhteessa tekstin sisältöön.
- JO 15: Otsikko ei vastaa sisällön vakavuusastetta.
6 Omaperäisyys
Aihe on perinteinen terveystieteellinen uutinen, joka perustuu pitkälti aiempiin raportteihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää yksittäisen sveitsiläismiehen sairastumista kehystämään Suomen hantavirustilannetta. Vaikka tapaus on yksilöllinen, se kytketään laajempaan tilastolliseen viitekehykseen, mikä luo lukijalle mielikuvan Suomesta poikkeuksellisena riskialueena.
Herää kysymys, miksi yksittäisen sveitsiläisen kokemus on nostettu otsikkoon asti, vaikka se on lääketieteellisesti lievä tapaus; valinta palvelee todennäköisesti klikkiotsikoinnin tarvetta yhdistämällä henkilökohtaisen tarinan ja pelottavan taudin nimen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sanojen kuten 'karmea' käyttö otsikossa.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini57
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu tilastolliseen väitteeseen Suomen ja Saksan erityisasemasta hantavirusten esiintyvyydessä, mikä vaatii virallista vahvistusta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- hantavirusten esiintyvyys Suomessa
- myyräkuumetapaukset Suomessa
Suositellut lähteet
- THL
- Eurostat
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →