Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Limnell: Tähän Venäjä nyt pyrkii – ”Valitettavasti oma arvioni on”

Iltalehti Uutinen 2.9.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän hybridivaikuttamisen kiihtymisestä ja kohdistumisesta Nato-maihin. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen on syytä nostaa valppauttaan, vaikka paniikkiin ei ole syytä.

Uutinen Iltalehti Johannes Ijäs · 2.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu sotatieteiden tohtorin analyysin ympärille.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on vähäinen, vaikka se nojaa vahvasti yhden asiantuntijan näkemykseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa yleisesti hyväksytystä näkökulmasta. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi Venäjän toimista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Varautumisen ja valppauden tarve
  • Venäjän hybridivaikuttamisen uhka

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän mahdolliset motiivit tai vastanäkökulmat hybridisodankäynnin luonteesta jäävät pintapuolisiksi. — Lukija saa vain yhden näkökulman Venäjän toiminnan syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli kriittisen infrastruktuurin turvallisuudesta.

Realismi

Asiallinen varautumisen korostaminen.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Nato-maiden välinen jännite.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan arvioon turvallisuustilanteesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 45/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääteemaa.

Klikkihoukutus: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna45
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko vihjaa paljastukseen, mutta sisältö on asiantuntija-arvio.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa haastateltavan näkökulmaa.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna30
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kuvaa Venäjän ja lännen välistä jännitettä, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjä on mainittu syytettynä osapuolena, ja sen kiistat on referoitu lyhyesti.

5 JSN-arvio 65/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Süddeutsche Zeitung) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 9: Keskeistä tietoa (Britannian pääministeri) ei ole tarkistettu.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaisuuteen kärsii virheellisistä faktatiedoista.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistelee uutistietoa ja asiantuntijahaastattelua tavanomaisella tavalla.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuuspoliittista asiantuntijayhteisöä ja hallituspuolueiden edustajia, joiden viesti tiukentuneesta turvallisuustilanteesta ja varautumisen tarpeesta saa vahvistusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Saksan viranomaisten tekemä attribuutio Venäjän osallisuudesta on luotettava ja lopullinen totuus. ”Kun Saksa virallisesti syyttää Venäjää, kyllä se tarkoittaa sitä, että siellä on vahva attribuutio [päätelmä] taustalla.”
Kuka saa äänen Jarno Limnell toimii jutun pääasiallisena asiantuntijaäänenä, joka tulkitsee tapahtumia laajemmassa kontekstissa. ”arvioi sotatieteiden tohtori, kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän hybridivaikuttamisen kiihtymisestä ja kohdistumisesta Nato-maihin. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen on syytä nostaa valppauttaan, vaikka paniikkiin ei ole syytä. Venäjä esitetään aktiivisena ja laskelmoivana toimijana, joka pyrkii horjuttamaan länsimaiden yhtenäisyyttä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa mainitaan Britannian pääministerinä Andy Burnham, vaikka kyseisessä maassa on toinen pääministeri. Tämä voi viitata toimitukselliseen huolimattomuuteen tai siihen, että artikkeli on koottu kiireellä, mikä heikentää tekstin uskottavuutta faktapohjaisena uutisena.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Johannes Ijäs muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Jarno Limnéll Alexander Dobrindt Venäjä Saksa Nato
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Ulkopolitiikka ja kansainvälinen politiikka
  • Kansainvälinen politiikka
  • Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset
  • Poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Jarno Limnellin mukaan Suomessakin on [...450 sanaa...] vaikuttavat toimineen ”Venäjän viranomaisten puolesta”.

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →