Analyysi artikkelista: Suuri huoli työelämässä – "Jokaisen yrityksen pitäisi herätä"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että nykyajan työelämän haasteet johtuvat ensisijaisesti yksilöiden hermostollisesta ylikuormituksesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa johtajien ja työntekijöiden tulisi keskittyä oman hermostonsa säätelyyn, mikä siirtää huomiota pois mahdollisista rakenteellisista tai organisatorisista ongelmista.
Artikkeli on enemmänkin asiantuntijan näkökulmaa esittelevä haastattelu kuin syvällinen uutinen työelämän kuormituksesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain yhden asiantuntijan näkemyksen ilman vastapainoa. Aihetta käsitellään kapeasti hermostovalmennuksen kautta, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy työelämän hyvinvointiin. Vaikka kehys on yksipuolinen, se ei ole ideologisesti latautunut vasemmisto-oikeisto-akselilla.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hermostovalmennuksen merkitys työhyvinvoinnissa
- Yksilön ja johtajan vastuu omasta hermostollisesta tilasta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muita kuin hermostovalmennukseen perustuvia selityksiä työelämän kuormitukselle ei esitetä. — Lukija saa kapean kuvan ongelman syistä ja ratkaisuista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa huoleen työelämän kuormituksesta ja sen seurauksista.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'valtavan kuormittuneita'.
Tunnevetoaminen on tyypillistä hyvinvointiaiheisille jutuille, mutta tässä tapauksessa se palvelee asiantuntijan sanoman korostamista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vahvaa tunneilmaisua ja suoraa kehotusta, joka on tyypillistä klikkiotsikoille.
Otsikko on asiallinen, vaikka käyttääkin huoli-sanaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna3
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijahaastattelu, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijan näkökulmasta.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä haastateltavalla on selkeä kaupallinen intressi hermostovalmentajana.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva hyvinvointijournalismissa, eikä artikkeli tuo uutta näkökulmaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että nykyajan työelämän haasteet johtuvat ensisijaisesti yksilöiden hermostollisesta ylikuormituksesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa johtajien ja työntekijöiden tulisi keskittyä oman hermostonsa säätelyyn, mikä siirtää huomiota pois mahdollisista rakenteellisista tai organisatorisista ongelmista.
Herää kysymys, miksi artikkeli on rakennettu yhden kaupallista valmennusta tarjoavan asiantuntijan ympärille ilman laajempaa kontekstia tai muiden tieteenalojen (esim. työpsykologia tai sosiologia) näkökulmia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Koko artikkeli rakentuu yhden asiantuntijan auktoriteetin varaan.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →