BRICS-maiden huippukokous Intiassa
BRICS-maiden johtajat kokoontuvat Intiassa keskustelemaan globaaleista konflikteista ja talouspolitiikasta.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Xi ja Putin eivät tapaa huippukokouksessa – mikä välejä hiertää?
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän ja Kiinan välisestä epävarmasta suhteesta, jossa taloudelliset erimielisyydet varjostavat maiden julkista ystävyyttä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjä on Ukrainan sodan myötä heikommassa neuvotteluasemassa suhteessa Kiinaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin neutraali uutinen, mutta valitsee näkökulmaksi jännitteet ja riippuvuussuhteen. Lähteistys on tasapainoinen uutiskontekstissa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi tapahtumista ilman selkeää ideologista agendaa. Se noudattaa vahtikoiraroolia raportoimalla maiden välisistä vaikeuksista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän ja Kiinan välinen suhde on jännitteinen
- Venäjä on riippuvainen Kiinasta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kiinan näkökulmaa kaasuhintakiistaan ei avata syvällisesti. — Lukija saa vain Venäjän tai länsimedian tulkinnan tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Epäilys maiden välisen ystävyyden kestävyydestä.
Konflikti- tai kriisikehys
Keskittyminen siihen, mikä maiden välillä 'hiertää'.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisaiheen luonteeseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijaa, mutta on asiallinen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on neutraali ja kuvaa artikkelin aihetta.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi maiden välisistä suhteista.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen valtioiden välisistä suhteista, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön tai tahoon, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (The Moscow Times, TASS) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on luonteeltaan analyyttinen eikä vaadi vastinetta.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu pitkälti muiden medioiden uutisointiin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee länsimaista lukijaa, joka on kiinnostunut Venäjän ja Kiinan välisistä jännitteistä ja Venäjän eristyneisyydestä.
Pelissä
Venäjän taloudellinen selviytyminen vs. Kiinan strateginen etu. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen Venäjän riippuvuutta Kiinasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että maiden välillä on merkittäviä jännitteitä, vaikka ne itse vakuuttavat yhteistyötä. ”Mikä siis hiertää Kiinan ja Venäjän välillä?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän riippuvuus Kiinasta esitetään passiivisena tilana, joka on seurausta sodasta. ”Venäjä on Ukrainan sodan myötä muuttunut entistä enemmän riippuvaiseksi Kiinan tuesta.”
Kuka saa äänen
Venäläinen lähde (Ushakov) saa äänen, mutta Kiinan puolelta käytetään vain aiemmin julkaistuja diplomaattisia lausuntoja. ”Asiasta ilmoitti Putinin neuvonantaja Juri Ushakov.”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän ja Kiinan välisestä epävarmasta suhteesta, jossa taloudelliset erimielisyydet varjostavat maiden julkista ystävyyttä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjä on Ukrainan sodan myötä heikommassa neuvotteluasemassa suhteessa Kiinaan.
Tekoälyn vapaa havainto
Artikkeli nojaa vahvasti venäläiseen oppositiomediaan, mikä voi selittää kriittisen sävyn maiden välisestä suhteesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
60/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli mainitsee 50 miljardia kuutiometriä, mikä on tilastollinen väite, mutta se ei ole jutun ydin.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maakaasun hinta ja toimitusmäärät
Suositellut lähteet
- IEA
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka talous Xi Jinping Vladimir Putin Juri Ushakov Donald Trump The Moscow Times Tass New Delhi BRICS
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →