Analyysi artikkelista: Suomi mainittu | Brittilehti kiinnostui Suomen mallista puuttua kodittomuuteen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini66
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Suomen asunnottomuusmallin kansainvälisestä arvostuksesta, mutta kääntää huomion nopeasti kotimaiseen todellisuuteen, jossa asunnottomuus on jälleen kasvussa. Rivien välistä välittyy kriittinen sävy nykyisen hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia kohtaan, sillä ne nostetaan esiin yhtenä keskeisenä syynä asunnottomuuden lisääntymiselle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta sen kehystys painottaa hallituksen leikkausten negatiivisia seurauksia. Tämä näkyy erityisesti jutun lopussa, jossa asunnottomuuden kasvu sidotaan suoraan hallituksen toimiin.
Artikkeli painottaa sosiaaliturvan merkitystä asunnottomuuden ehkäisyssä ja kritisoi hallituksen leikkauspolitiikkaa, mikä heijastaa vasemmistolaista näkökulmaa sosiaalipolitiikkaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sosiaaliturvaleikkausten negatiiviset vaikutukset asunnottomuuteen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hallituksen perustelut sosiaaliturvaleikkauksille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi leikkauksia on tehty, mikä jättää hallituksen toiminnan yksipuoliseen valoon.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli asunnottomuuden kasvusta ja sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista.
Myötätunto asunnottomia kohtaan, erityisesti haastatellun Vello Senkelin tarinan kautta.
Vello Senkelin tarina elävöittää asunnottomuuden kokemusta.
Suomen mallin menestys vs. nykyinen asunnottomuuden kasvu.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee aiheen inhimillistämistä, ei manipulaatiota.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee brittilehden kiinnostusta Suomen malliin.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun sisällön oikein.
Otsikko on neutraali ja toteava.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, vaikka se sisältääkin kritiikkiä hallitusta kohtaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sisältää lieviä elementtejä hallituksen ja asunnottomien välisestä asetelmasta, mutta pysyy asiallisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitus on kritiikin kohteena, mutta sen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan väitteisiin leikkausten yhteydestä asunnottomuuteen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu suoraan kritiikin yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportointi.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Suomen asunnottomuusmallin kansainvälisestä arvostuksesta, mutta kääntää huomion nopeasti kotimaiseen todellisuuteen, jossa asunnottomuus on jälleen kasvussa. Rivien välistä välittyy kriittinen sävy nykyisen hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia kohtaan, sillä ne nostetaan esiin yhtenä keskeisenä syynä asunnottomuuden lisääntymiselle.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa brittiläistä näkökulmaa vai käyttää sitä välineenä suomalaisen hallituspolitiikan kritisoimiseen, sillä artikkelin loppuosa keskittyy vahvasti hallituksen leikkausten vaikutuksiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu keskeisesti asunnottomuustilastoihin, joiden oikeellisuus on olennaista jutun argumentaation kannalta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- asunnottomuus Suomessa 2012-2025
- sosiaaliturvan vaikutus asunnottomuuteen
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- ARA
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →