Helsingin Sanomat

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä | Venäjän suurlähetystön koulu levittää lapsille sotapropagandaa Suomessa

Helsingin Sanomat Uutinen 4.9.2026

Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Venäjän lähetystökoulujen toiminnan osana laajempaa vaikuttamista ja kontrollia. Lukijalle välittyy kuva, että diplomaattisissa tiloissa tapahtuva opetus on turvallisuusriski, vaikka varsinaista näyttöä Helsingin koulun opetussisällöstä ei artikkelissa avata.

Artikkeli käyttää Kööpenhaminan tapausta luodakseen uhkakuvan Helsingistä ilman vastaavaa näyttöä.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Pekka Mykkänen · 4.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän toimia turvallisuusuhkana.

/100

Merkittävä vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli rakentaa uhkakuvaa yhdistämällä Kööpenhaminan konkreettiset väitteet Helsingin tilanteeseen ilman vastaavaa näyttöä. Yksipuolinen asiantuntijakommentti vahvistaa tätä kehystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu käsittelee turvallisuuspoliittista aihetta, joka on luonteeltaan kriittinen Venäjää kohtaan. Ideologista suuntaa ei voida suoraan määrittää, sillä kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, vaikka kehystys onkin voimakkaasti uhkakeskeinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Venäjän toiminnan uhkaavuus

Kritisoidut tahot

Venäjä

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta

Vastakkainen näkökulma Venäjän suurlähetystön tai koulun edustajien näkemystä opetussisällöstä ei ole kysytty. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen asiasta.
Todistusaineisto Helsingin koulun osalta konkreettiset todisteet sotataitojen opettamisesta puuttuvat. — Otsikon väite jää ilman riittävää perustelua.

2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva tiedon esittäminen Uhkakuvien rakentaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli

Pelko

Sotataitojen opettaminen lapsille herättää turvattomuutta.

Huoli

Huoli Venäjän vaikutusvallasta Suomessa.

Latautunut kieli

Sotapropaganda-termin käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän toimien kehystäminen kontrolliksi ja uhaksi.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä aihepiiri (lapset ja sota) on luonnostaan herkkä. Kehystys on manipuloiva, koska se siirtää Kööpenhaminan tiedot Helsingin kontekstiin ilman todisteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Harhaanjohtava, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Harhaanjohtava

Otsikko väittää koulun levittävän sotapropagandaa Suomessa, mutta ingressi ja teksti kertovat vain 'armeijahenkisistä teemoista' Helsingissä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko rinnastaa Helsingin ja Kööpenhaminan, vaikka sisältö tarjoaa todisteita vain Kööpenhaminasta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sotapropaganda' lataa otsikon voimakkaasti.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua Venäjän ja länsimaisen turvallisuuden välille.

Populismi: 30/100

Sisältää elementtejä eliitin (Venäjän valtio) toiminnan kritisoinnista, mutta ei varsinaista kansa-eliitti-populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän suurlähetystöä ei ole kuultu, vaikka aihe on erittäin kielteinen.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 10: Alkuperäinen lähde Politiken on mainittu.

Heikkoudet

JO 15: Otsikolla ei ole täyttä katetta sisällössä, sillä Helsingin koulun sotataito-opetuksesta ei esitetä todisteita.
JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on erittäin kielteinen.

6 Omaperäisyys 40/100

40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti tanskalaislehden uutisointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa Venäjän toimia Suomessa tarkastellaan kriittisesti ja uhkakuvia korostaen.

Pelissä Diplomaattinen koskemattomuus vs. kansallinen turvallisuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, jättäen diplomaattisten suhteiden rajoitteet huomiotta.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lähetystökoulun toiminta on suoraan kytkettävissä Venäjän valtion harjoittamaan kontrolliin. ”ilmiötä osana Venäjän laajenevaa kontrollia”

Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän valtion toimijuus on implisiittinen, mutta Helsingin koulun kohdalla toimijuus jää epäselväksi. ”Helsingissä Venäjän lähetystön koulussa on pidetty esillä armeijahenkisiä teemoja”

Kuka saa äänen Asiantuntijaääni vahvistaa jutun uhkakehystä, kun taas vastapuolen ääntä ei kuulla. ”Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pitää ilmiötä osana Venäjän laajenevaa kontrollia.”

Tunnelma Pelko, Huoli

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Helsingin koulun toiminnasta ei esitetä konkreettisia todisteita, vaikka otsikko rinnastaa sen suoraan Kööpenhaminan tapaukseen. Tämä voi viitata pyrkimykseen luoda uhkakuvia myös Suomeen ilman suoraa näyttöä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Sotapropaganda-termin käyttö otsikossa.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pekka Mykkänen muut analyysit →

politiikka Ulkomaat Jussi Lassila Venäjä Kööpenhamina Helsinki

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän lähetystökoulussa Kööpenhaminassa opetetaan lapsille [...72 sanaa...] oppivat sotilaskäskyjä sekä muodostelmassa seisomista.

Sisältö haettu: 8.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →