Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Kuohuvat pöytään – alkoiko talouskasvu liki 20 vuoden jälkeen?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini82
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli myöntää talouskasvun alkaneen, mutta pyrkii välittömästi viemään siltä poliittisen painoarvon. Lukijalle välittyy kuva, että talouskasvu on toissijaista hallituksen epäonnistumisten rinnalla, ja että hallituksen omat toimet ovat osaltaan jarruttaneet taloutta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääkirjoitus, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kuitenkin kehystää talouskasvun hallituksen kannalta merkityksettömäksi korostamalla työttömyyttä ja velkaa, mikä ohjaa lukijaa kriittiseen suhtautumiseen hallitusta kohtaan.
Vaikka juttu kritisoi hallitusta, se tekee sen talouspoliittisesta näkökulmasta (työllisyystavoitteet, velkaantuminen) eikä selkeän ideologisen agendan kautta. Kyseessä on perinteinen hallituksen vahtikoira-asetelma.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Talouskasvun rajallisuus hallituksen pelastajana
- Hallituksen vastuu pessimismin ruokkimisesta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kansainvälinen vertailu muista tekijöistä kuin Euroopan surkeimmasta tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miten Suomen tilanne vertautuu muihin maihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Korostetaan talouden karuja lukuja optimismin vastapainona.
Kyseenalaistetaan hallituksen kyky saavuttaa tavoitteensa.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'katastrofaalinen tilanne'.
Asetetaan talouskasvu ja hallituksen epäonnistuminen vastakkain.
Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitusgenrelle, jossa tavoitteena on herättää lukijassa kriittistä pohdintaa hallituksen toimien vaikuttavuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kysyy talouskasvun alkamisesta, ja teksti vahvistaa sen alkaneen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää retorista kysymystä herättämään huomiota.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa pääkirjoituksen aihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli erottelee hallituksen ja opposition, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; keskittyy talouslukuihin ja hallituksen politiikkaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääkirjoitus on toimituksen mielipide, ei uutisartikkeli, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen osalta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 11: Pääkirjoitus on selkeästi toimituksen kanta, ei uutinen.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on neutraali, mutta ingressi ja leipäteksti lataavat aihetta poliittisesti.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta analyysi seuraa perinteistä poliittista kommentaaria.
7 Rivien välistä
Artikkeli myöntää talouskasvun alkaneen, mutta pyrkii välittömästi viemään siltä poliittisen painoarvon. Lukijalle välittyy kuva, että talouskasvu on toissijaista hallituksen epäonnistumisten rinnalla, ja että hallituksen omat toimet ovat osaltaan jarruttaneet taloutta.
Herää kysymys, onko pääkirjoituksen sävy tarkoituksellisen vähättelevä hallituksen saavutuksia kohtaan, jotta lukijalle ei jäisi kuvaa talouden kääntymisestä hallituksen ansioksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu keskeisesti Tilastokeskuksen lukuihin, joiden ristiintarkistus on relevanttia.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen BKT-kasvu 2024
- Työttömyysaste Suomi 2024
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →