Analyysi artikkelista: Heikki Hiilamon kolumni: Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja kyseenalaistaa Suomen Nato-jäsenyyden ja puolustusinvestointien järkevyyden, nähden ne Yhdysvaltojen aseteollisuuden etujen ajamisena. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on ajautunut sokeasti seuraamaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa ja että Venäjän kanssa tulisi pyrkiä takaisin jonkinlaiseen dialogiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja valikoituja esimerkkejä (Afganistan) kyseenalaistamaan Suomen turvallisuuspolitiikan. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Kirjoittaja edustaa perinteistä rauhanpoliittista ja kriittistä näkökulmaa, joka kyseenalaistaa sotilaallisen varustautumisen ja suurvaltojen (erityisesti Yhdysvaltojen) roolin. Kehystys on arvoliberaali ja kriittinen realpolitiikkaa kohtaan, mikä kallistaa painopisteen vasemmalle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Nato-jäsenyyden ja puolustusinvestointien kyseenalaistaminen
- Yhdysvaltojen ulkopolitiikan epäluotettavuus
- Venäjä-dialogin tarve
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Nato-jäsenyyden turvallisuuspoliittisia hyötyjä ja Venäjän hyökkäyksen todellista uhkaa ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
- Tausta Ukrainan sodan vaikutusta Suomen turvallisuusympäristöön ei avata laajemmin. — Ilman tätä kontekstia Nato-jäsenyyden tarpeellisuus näyttäytyy vain taloudellisena kysymyksenä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen taloudellisesta tilasta ja turvallisuuspolitiikan suunnasta.
Epäluottamus Yhdysvaltojen sitoutumista ja Nato-jäsenyyden hyötyjä kohtaan.
Sanoja kuten 'syytää rahaa', 'potero' ja 'sievistellä' käytetään luomaan negatiivinen sävy.
Asettaa Suomen poliittisen johdon ja Yhdysvaltojen intressit vastakkain.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se esittää monimutkaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset mustavalkoisina valintoina.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kirjoittaja esittää neljä kysymystä hallitukselle.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini57
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysasetelmaa houkutellakseen lukijaa, mutta on suhteellisen informatiivinen kolumnin sisällöstä: "Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen".
Termi "syytää rahaa" on latautunut ja viittaa tuhlaamiseen, mikä ohjaa lukijaa kriittiseen suhtautumiseen puolustusmenoja kohtaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua Suomen johdon ja kirjoittajan edustaman kriittisen näkemyksen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli sisältää anti-elitistisiä piirteitä, kuten 'Suomen poliittinen johto' vs. 'pieni maa', mutta ne esiintyvät kirjoittajan omassa äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ulkoministeri Elina Valtosta kritisoidaan suoraan, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kirjoittajan omaa analyysia ja kolumni-muotoinen.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikolla on kate sisällössä, mutta se on voimakkaasti latautunut.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka artikkeli kritisoi suoraan ulkoministeri Valtosen linjauksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta näkökulma on perinteinen rauhanpoliittinen kritiikki, joka toistaa tuttuja argumentteja.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja kyseenalaistaa Suomen Nato-jäsenyyden ja puolustusinvestointien järkevyyden, nähden ne Yhdysvaltojen aseteollisuuden etujen ajamisena. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on ajautunut sokeasti seuraamaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa ja että Venäjän kanssa tulisi pyrkiä takaisin jonkinlaiseen dialogiin.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee juuri nyt kyseenalaistaa Nato-jäsenyyden perusteet, kun se on vakiintunut osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa; tämä voi heijastaa kirjoittajan taustaa rauhanpoliittisessa liikkeessä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvasti negatiivisia ilmauksia kuvaamaan puolustusmenoja ja ulkopolitiikkaa.
Esittää tilanteen ikään kuin valinta olisi vain Yhdysvaltojen aseteollisuuden tukeminen tai Venäjän kanssa toimeen tuleminen.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa puolustusmenoihin ja niiden suhteeseen bruttokansantuotteeseen, mikä on tilastollinen väite.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen puolustusmenot suhteessa BKT:hen
- Nato-maiden puolustusinvestoinnit
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Nato
- ETLA
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →