Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Valtonen: Kiina tietää tämän asian Venäjästä

Iltalehti Uutinen 5.7.2026
Pisteet
56
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
53
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • Mistral Small60

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small70

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentuu ulkoministeri Valtosen näkökulman ympärille, korostaen Suomen tiukkaa viestiä Kiinalle Venäjä-yhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva aktiivisesta ja suorasanaisesta ulkopolitiikasta, jossa ihmisoikeudet ja turvallisuuspolitiikka nostetaan kauppasuhteiden edelle.

Uutinen Iltalehti Sampo Lepistö , Olivia Din Belle · 5.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu lähes täysin ulkoministerin tiedotustilaisuuden pohjalta.

53
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, koska se raportoi vain toisen osapuolen näkemykset. Vaikka sävy on asiallinen, lähteiden valikoivuus ja ministerin viestin korostaminen tekevät siitä hallituksen näkökulmaa painottavan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen edustajan toimintaa, mikä on journalistinen perustehtävä. Vaikka painotus on hallituksen linjassa, se ei edusta ideologista puolueellisuutta, vaan pikemminkin virallisen ulkopolitiikan välittämistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen hallituksen tiukka linja Kiinan ja Venäjän suhteeseen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kiinan näkökulma vierailuun ja keskusteluihin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan diplomaattisista keskusteluista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli Venäjän uhasta ja Kiinan ja Venäjän yhteistyöstä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten "veljeily" ja "uhka" käyttö luo jännitteisen ilmapiirin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy ministerin omiin lausuntoihin, joita artikkeli referoi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Valtonen kommentoi Kiinan ja Venäjän suhteita.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko vihjaa sisäpiiritietoon, mutta on kohtuullisen informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: "Valtonen: Kiina tietää tämän asian Venäjästä".

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small50

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'meidän' (Eurooppa/Suomi) ja 'heidän' (Venäjä/Kiina) välille.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy viralliseen diplomatiaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kiinan edustajaa ei ole kuultu, vaikka artikkeli sisältää kritiikkiä Kiinan toimintaa kohtaan.

5 JSN-arvio 68/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu tiedotustilaisuuden raportoinnissa.
  • JO 10: Lähteet on mainittu (ministeri, tiedotustilaisuus).
  • JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (Kiinan) näkökulma puuttuu kokonaan, mikä tekee raportoinnista yksipuolista.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Kiinaa kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on suoraa referointia tiedotustilaisuudesta ilman syvempää omaa analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ulkopoliittista linjaa, jossa korostetaan tiukkaa arvopohjaista viestintää Kiinan ja Venäjän suhteesta, mikä vahvistaa hallituksen toimijuutta kansainvälisellä kentällä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Kiinan ja Venäjän yhteistyö on automaattisesti uhka Euroopalle, ilman että tätä oletusta tarvitsee perustella. ”jos tukee Suomelle selkeää uhkaa, kuten Venäjää, tulee myös haastaneeksi Eurooppaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen toimijuus korostuu aktiivisena viestijänä, kun taas Kiinan vastaukset jäävät epämääräisiksi tai referoiduiksi. ”Valtosen viesti on, että jos tukee Suomelle selkeää uhkaa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin ulkoministeri Valtosen näkemyksiin, kun taas Kiinan ulkoministerin ääni puuttuu kokonaan. ”Valtonen kertoi korostaneensa, että Venäjä on merkittävin uhka Euroopalle.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentuu ulkoministeri Valtosen näkökulman ympärille, korostaen Suomen tiukkaa viestiä Kiinalle Venäjä-yhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva aktiivisesta ja suorasanaisesta ulkopolitiikasta, jossa ihmisoikeudet ja turvallisuuspolitiikka nostetaan kauppasuhteiden edelle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti Valtosen tiedotustilaisuuden toistamiseen ilman taustoittavaa analyysia Kiinan omista tavoitteista vierailulle, mikä jättää lukijan ilman laajempaa geopoliittista kontekstia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termiä 'veljeily' kuvaamaan valtioiden välistä yhteistyötä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Sampo Lepistö muut analyysit →
Suomi Venäjä Wang Yi Kiina politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Ministerit
  • ministeriöt ja valtioneuvosto
  • Hallitus
  • Ulkopolitiikka ja kansainvälinen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kiinan ulkoministeri vieraili Suomessa. Katso [...772 sanaa...] Tekstiseurantaa päivittää toimittaja Sampo Lepistö.

Sisältö haettu
9.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →