Analyysi artikkelista: Sanasota kiihtyy: Mari Rantanen nokittaa Orpoa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli kehystää hallituksen sisäisen erimielisyyden henkilökohtaiseksi sanasodaksi, jossa ministeri Rantanen haastaa pääministeri Orpon toimintatavat. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä luottamuspulasta ja viestintäongelmista, joita Rantanen käyttää poliittisena vipuvartena.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta, mutta keskittyy enemmän ministerin tunteisiin ja piikittelyyn kuin itse substanssiin, eli suojelupoliisin asemaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa Rantaselle laajan tilan kritisoida pääministeriä, kun taas Orpon näkökulma jää referoiduksi ja vähäiseksi. Latautuneet ilmaisut kuten 'sikailu' ja 'sanasota' ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tilanteen konfliktina.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta, joka on vahtikoira-journalismia. Vaikka Rantasen ääni dominoi, kyseessä on poliittinen konflikti, jossa toimittaja raportoi ministerin kritiikin. Ideologista suuntaa ei voida suoraan osoittaa, sillä kyse on hallinnon sisäisestä prosessikiistasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mari Rantasen näkemys hallituksen viestintäongelmista
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Mari Rantanen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Pääministeri Orpon tai valtioneuvoston kanslian suora näkemys tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain toisen osapuolen version tapahtumista, mikä estää tasapuolisen kuvan muodostamisen.
- Tausta Suojelupoliisin siirtoa koskevan selvityksen taustat ja perustelut puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi hanke on alun perin käynnistetty, mikä on olennaista kiistan ymmärtämiseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rantasen turhautuminen tiedonkulun puutteesta.
Rantasen moraalinen paheksunta pääministerin toimintatapaa kohtaan.
Sanojen 'sikailu' ja 'sanasota' käyttö.
Hallituksen sisäinen kiista kehystetään henkilökohtaiseksi sanasodaksi.
Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli nostaa esiin ministerin voimakkaat ilmaisut, mikä tekee jutusta enemmänkin konfliktia korostavan kuin asiapitoisen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa jutun sisällön, jossa ministeri Rantanen kritisoi pääministeriä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kärjistävää 'sanasota'-ilmaisua houkutellakseen lukijoita poliittiseen konfliktiin.
Sana 'sanasota' lataa otsikon konfliktilla, joka korostaa vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa hallituksen sisäistä vastakkainasettelua, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Rantasen retoriikka sisältää elementtejä, joissa hän asettuu 'tavallisen ministerin' rooliin 'asiatonta' eliittiä (pääministerin kanslia) vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpo on mainittu, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa vastata Rantasen syytöksiin 'sikailusta' tai 'asiattomuudesta'.
5 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi ajankohtaisesta poliittisesta kiistasta tavanomaisella tavalla.
6 Rivien välistä
Artikkeli kehystää hallituksen sisäisen erimielisyyden henkilökohtaiseksi sanasodaksi, jossa ministeri Rantanen haastaa pääministeri Orpon toimintatavat. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä luottamuspulasta ja viestintäongelmista, joita Rantanen käyttää poliittisena vipuvartena.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon 'sanasodan' ja käyttää Rantasen voimakkaita ilmauksia (kuten 'sikailu') ilman, että Orpon hallinnon vastineelle annetaan vastaavaa tilaa, mikä vahvistaa konfliktin narratiivia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään provokatiivisia termejä kuten 'sikailu' ja 'sanasota'.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →