← Etusivu

Analyysi artikkelista: Mieli ry aloittaa isot muutosneuvottelut

Iltalehti Uutinen 17.8.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen järjestölle, joka joutuu sopeuttamaan toimintaansa rahoituksen vähentyessä. Lukijalle välittyy kuva, että leikkaukset iskevät erityisesti ehkäisevään mielenterveystyöhön, vaikka kriisipalvelut säilyvätkin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Juttu tarkastelee asiaa järjestön ja sen henkilöstön näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa äänen vain järjestölle. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka kieli ei ole provosoivaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi järjestön vaikeasta tilanteesta. Vaikka se painottaa järjestön näkökulmaa, se ei sisällä ideologista latausta tai suoraa hallituksen vastustamista, vaan keskittyy uutisoimaan muutosneuvottelujen syistä ja seurauksista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Järjestön näkemys leikkausten haitallisuudesta

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Päättäjien tai leikkausten puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi leikkaukset on tehty tai miten valtio perustelee rahoituksen uudelleenarvioinnin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli mielenterveystyön supistumisesta ja sen seurauksista.

Tunteellinen sitaatti

Toiminnanjohtajan sitaatit korostavat työn tärkeyttä ja säästöjen haitallisuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu järjestön toiminnanjohtajan lausuntoihin, mikä on uutisaiheen luonne huomioiden ymmärrettävää.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka järjestö onkin kriittinen leikkauksia kohtaan.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä; kyseessä on asiallinen uutisointi järjestön tilanteesta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitus ja STEA mainitaan päätöksentekijöinä, mutta heitä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 63/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumista.
  • JO 11: Mielipiteet ja järjestön näkemykset on selkeästi erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; leikkauspäätöksen tehnyttä tahoa ei ole haastateltu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti järjestön tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee järjestökenttää, joka pyrkii osoittamaan valtionavustusten leikkausten suorat, negatiiviset seuraukset kansalaisten palveluihin.
Pelissä Julkisen talouden tasapainottaminen vs. järjestöjen tarjoama ehkäisevä mielenterveystyö. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, järjestön näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ehkäisevän mielenterveystyön supistaminen on yksiselitteisesti haitallista yhteiskunnalle. ”Se on todella sääli, koska mielenterveyden vahvistaminen on tehokasta ja vähentää myös julkisten palvelujen tarvetta”
Kuka saa äänen Järjestön toiminnanjohtaja saa esittää perustelut ja arvion tilanteesta, kun taas leikkauspäätöksen tehneen hallituksen ääntä ei kuulla. ”Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo tiedotteessa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli antaa äänen järjestölle, joka joutuu sopeuttamaan toimintaansa rahoituksen vähentyessä. Lukijalle välittyy kuva, että leikkaukset iskevät erityisesti ehkäisevään mielenterveystyöhön, vaikka kriisipalvelut säilyvätkin. Vaikka artikkeli raportoi järjestön näkemyksen, se ei tarjoa hallituksen tai leikkausten puolustajien näkökulmaa rahoituksen uudelleenarvioinnin perusteista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu lainkaan päättäjiä tai STEA-tukien leikkauksista vastaavia viranomaisia, mikä jättää lukijan ilman kontekstia siitä, miksi juuri näihin kohteisiin on kohdistettu leikkauksia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 60/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini54
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee leikkausten prosenttiosuudet ja aikataulun, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi mahdollista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • STEA-avustusten leikkaukset 2024-2027

Suositellut lähteet

  • STEA
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sari Aalto-Matturi laajempi kuva Katso kirjoittajan Matti Tanner muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Työelämä
  • Köyhyys ja sosiaaliturva
  • Työntekijät
  • Työllisyys
  • Sosiaalikysymykset

Tiedot tästä analyysistä

Suomen Mielenterveys ry:n mukaan muutosneuvottelut [...317 sanaa...] ja siihen on jatkuvaa kiinnostusta.

Sisältö haettu
17.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →