Analyysi artikkelista: Helsinkiläispäättäjän viesti ”parrakkaista alakoululaisista” leviää – kysyimme kaupungilta, mikä on totta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain poliitikon väitteen ja viranomaisen kieltävän vastauksen, mutta jättää lukijan pohtimaan, onko kyseessä todellinen ilmiö vai poliittinen kärjistys. Lukijalle välittyy kuva, jossa luottamus viranomaisrekistereihin ja rehtorien havaintoihin on ristiriidassa, mutta artikkeli ei tarjoa keinoja totuuden selvittämiseen.
Artikkeli raportoi poliittisesta väitteestä, mutta ei kykene vahvistamaan tai kumoamaan sitä, jääden kahden osapuolen sanailuksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pyritty pitämään tasapainoisena antamalla tilaa sekä väitteelle että vastaukselle. Vinouma on matala, koska media ei ota kantaa väitteen todenperäisyyteen, vaan raportoi molempien osapuolten kannat.
Artikkeli raportoi poliittisesta väitteestä ja viranomaisen vastauksesta ilman, että kirjoittaja asettuu kummankaan puolelle. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, jossa poliitikon väite haastetaan viranomaisnäkökulmalla.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliitikon huoli lainsäädännön puutteista
- Viranomaisen luottamus rekisterijärjestelmään
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Todistusaineisto Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista näyttöä. — Lukija ei voi arvioida väitteen todenperäisyyttä ilman todisteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli koulujen arjesta ja lainsäädännön riittävyydestä.
Epäluottamus viranomaisrekisterien kattavuutta kohtaan.
Sitaatti 'parrakas miehenalku' luo vahvan mielikuvan.
Yksittäinen rehtorin kertoma tarina toimii yleistyksen pohjana.
Tunteisiin vetoaminen on osa poliitikon retoriikkaa, jota artikkeli raportoi neutraalisti.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko antaa ymmärtää ilmiön olevan totta, kun taas sisältö kertoo kaupungin kieltävän sen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko viittaa sensaatiomaiseen ilmiöön, mutta sisältö on maltillisempi.
Sitaatti 'parrakkaista alakoululaisista' on latautunut ja provosoiva.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Poliitikon ja viranomaisen välinen näkemysero luo lievän vastakkainasettelun.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Poliitikon puheessa on populistisia piirteitä (eliitti/viranomaiset eivät tiedä/välitä), mutta artikkeli raportoi tämän ulkopuolelta.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen on saanut vastata väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla molemmat osapuolet.
- JO 11: Mielipiteet ja väitteet on erotettu viranomaisen vastauksesta.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'parrakkaista alakoululaisista' väite on sisällössä vahvistamaton.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen poliittinen keskustelunavaus, mutta raportointi noudattaa perinteistä 'hän sanoi, hän sanoi' -kaavaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain poliitikon väitteen ja viranomaisen kieltävän vastauksen, mutta jättää lukijan pohtimaan, onko kyseessä todellinen ilmiö vai poliittinen kärjistys. Lukijalle välittyy kuva, jossa luottamus viranomaisrekistereihin ja rehtorien havaintoihin on ristiriidassa, mutta artikkeli ei tarjoa keinoja totuuden selvittämiseen.
Herää kysymys, miksi rehtorin henkilöllisyyden suojaaminen on niin keskeinen osa narratiivia, että se estää väitteen todenperäisyyden tarkistamisen – tämä jättää Meren väitteen leijumaan ilman mahdollisuutta faktantarkistukseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään provosoivia ilmauksia kuten 'parrakas miehenalku'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →