Analyysi artikkelista: Purran esikunta imaisi kristillisdemokraattien entisen puoluesihteerin, nykyinen puoluesihteeri kommentoi vilkasta meno-paluu-liikennettä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small45
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Lukijalle jää kuva, että puolueiden välinen “meno–paluu” on osa normaalia poliittista urapolkua, jossa avainroolit ja etenemismahdollisuudet painavat enemmän kuin puolueuskollisuus. Samalla artikkeli vihjaa, että siirtymät kytkeytyvät hallitusohjelman ja sosiaaliturvan kaltaisiin teemoihin, mutta jättää tarkemmin avaamatta, mitä tämä käytännössä muuttaa.
Juttu raportoi puolueiden henkilövaihdoksesta ja liittää sen laajempaan “meno–paluu” -kuvioon, mutta jää pitkälti yhden puoluesihteerin tulkinnan varaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Rakenteellisesti juttu nojaa vahvasti kristillisdemokraattien puoluesihteerin ääneen, eikä perussuomalaisten tai Purran esikunnan edustajaa kuulla. Lisäksi otsikon ja ingressin “meno–paluu” -kehys sekä sanavalinta ”imaisi” tekevät siirtymästä tulkinnallisen ilmiön, vaikka kyse on pitkälti henkilövaihdoksesta. Vastapainoa (miksi siirtymät tapahtuvat ja mitä ne merkitsevät ohjelmallisesti) ei juuri tarjota.
Jutussa ei tehdä selkeää ideologista kannanottoa, vaan se kuvaa henkilövaihdoksia ja niiden perusteluja yhden puolueen edustajan kautta. Koska painotus on siirtymien urakehyksessä ja lähdevalinta on yksipuolinen, lukijan ajatus taipuu siihen, että siirtymät näyttäytyvät ennen kaikkea etenemisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksina, ei niinkään ohjelmallisena kiistana.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kristillisdemokraattien näkökulma siirtymien taustaan ja merkitykseen
- Siirtymät osana etenemismahdollisuuksia ja poliittista vaikuttamista
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten tai Purran esikunnan näkökulma siirtymisen perusteisiin ja merkitykseen puuttuu. — Ilman vastanäkökulmaa lukija saa yhden puolueen tulkinnan, jolloin siirtymän syyt ja vaikutukset jäävät yksipuolisiksi.
- Todistusaineisto Väitteitä siirtymisen syistä (esim. etenemismahdollisuudet, linja Lähi-idän politiikassa) ei tueta muilla lähteillä tai tarkemmilla yksityiskohdilla. — Lukija ei voi arvioida, kuinka laajasti tai konkreettisesti perustelut liittyvät laajempiin ohjelmallisiin eroihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa kiinnostaa, miksi ja miten poliittinen “meno–paluu” tapahtuu ja mitä se kertoo puolueiden sisäisestä dynamiikasta.
Otsikko käyttää voimakasta verbiä ”imaisi”, joka tekee siirtymästä dramaattisemman ja herättää kysymyksen tapahtuman luonteesta.
”Meno–paluu-liikenne” ja viittaukset loikkaamiseen kehystävät puolueiden väliset siirtymät jännitteisenä kuviona, vaikka teksti ei varsinaisesti kuvaa konfliktia.
Tunneveto on lähinnä kevyttä ja tulee sanavalinnoista (meno–paluu, ”imaisi”), ei esimerkiksi pelottelusta tai voimakkaasta paheksunnasta. Sitaatit ovat informatiivisia ja liittyvät siirtymisen perusteluihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko dramatisoi siirtymää sanalla ”Purran esikunta imaisi kristillisdemokraattien entisen puoluesihteerin”. Sisällössä kerrotaan, että ”Valtiovarainministeri Riikka Purra sai esikuntaansa Atso Maanselän”, ja Rekimies kuvaa siirtymisen taustaa.
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small60
- Gemini 3.1 Flash Lite35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
”Purran esikunta imaisi kristillisdemokraattien entisen puoluesihteerin”
Otsikko on pääosin kuvaileva, mutta sanavalinta ”imaisi” tekee siirtymästä dramaattisemman ja korostaa menoa–paluuta.
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small45
- Gemini 3.1 Flash Lite25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tekstissä on mekaaninen “meno–paluu” -asetelma, mutta se ei demonisoi toimijoita; silti vastakkainasettelua luodaan loikkaamisen ja siirtymisen kautta: ”Menoliikennettä kristillisdemokraateista oli myös viime marraskuussa”.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
- Gemini 3.1 Flash Lite10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kansa–eliitti-asetelmaa ei rakenneta, vaan kyse on puolueiden sisäisestä henkilödynamiikasta ja urapaikoista; kansan ääntä ei nosteta esiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jutun keskeinen kritiikin/selityksen kohde on kristillisdemokraattien ulkopuolinen siirtymän vastaanottaja (Purran esikunta/perussuomalaiset), mutta heidän edustajaansa ei kuulla. Rekimiehen mukaan Maanselkä sai erityisavustajan paikan, mutta vastaanottavan tahon kommentti puuttuu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähde on mainittu ja attribuoitu (Mikko Rekimies kertoo).
- JO 15: Otsikko ja ingressi ovat sisällön kanssa samansuuntaiset (siirtymä ja meno–paluu -teema).
Heikkoudet
- JO 7: Totuudenmukaisuuteen pyrkiminen jää osin yksipuoliseksi, koska jutussa ei ole toisen osapuolen (perussuomalaiset/Purran esikunta) suoraa kommenttia.
- JO 12: Kiistanalaisessa tai tulkintaa herättävässä asetelmassa (siirtymien merkitys ja perustelut) lähdekritiikki ja vastanäkökulma jäävät vähäisiksi.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta juttu rakentuu pitkälti henkilösitaateille ja aiempien siirtymien maininnalle ilman uutta laajempaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Lukijalle jää kuva, että puolueiden välinen “meno–paluu” on osa normaalia poliittista urapolkua, jossa avainroolit ja etenemismahdollisuudet painavat enemmän kuin puolueuskollisuus. Samalla artikkeli vihjaa, että siirtymät kytkeytyvät hallitusohjelman ja sosiaaliturvan kaltaisiin teemoihin, mutta jättää tarkemmin avaamatta, mitä tämä käytännössä muuttaa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Otsikko ja kehys käyttävät voimakasta sanavalintaa ”imaisi” ja ”meno–paluu-liikenne”, mikä ohjaa lukijaa tulkitsemaan siirtymät kiinnostavaksi ja osin dramaattiseksi ilmiöksi.
Meno–paluu -teema toistuu viittaamalla useisiin siirtymiin (Maanselkä, Hiippavuori, Korhola), mikä vahvistaa yhden kuvan tapahtumista.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →