Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: IL: Oikeuskansleri tutkii Orpon roolia myös Valmet Automotiven ostossa

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 17.7.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin pääministeri Orpon ja rahoittaja Kokkilan väliset taloudelliset kytkökset, mikä luo lukijalle vaikutelman mahdollisesta eturistiriidasta. Vaikka Orpon oma näkemys esteettömyydestä mainitaan, jutun painopiste on kanteluiden ja rahoitushistorian ympärillä, mikä ohjaa lukijaa pohtimaan vallankäytön eettisyyttä.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus Taneli Laine · 17.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista päätöksentekoa kriittisestä, vallankäyttöä kyseenalaistavasta näkökulmasta.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on muodollisesti tasapainoinen, mutta painottaa rahoituskytköksiä ja kanteluita, mikä ohjaa lukijaa kriittiseen tulkintaan. Pääministerin vastine on lyhyt ja sijoitettu loppuun.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäytön vahtikoira-tehtävää (esteellisyysselvitys). Vaikka painotus on kriittinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan raportoi oikeuskanslerin tutkinnasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Pääministerin esteellisyyden epäily
  • Rahoituskytkösten merkittävyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva rahoitusjärjestelyn taloudellisista perusteista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi valtio päätyi järjestelyyn, mikä auttaisi arvioimaan päätöksen painoarvoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Epäilys poliittisesta esteellisyydestä.

Latautunut kieli

Sanojen 'pelastus' ja 'avokätisesti' käyttö luo mielikuvaa epäeettisestä toiminnasta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen eli poliittiseen luottamukseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 22/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'myös'-sanaa luomaan jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi oikeuskanslerin tutkinnasta neutraalisti.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta, mutta ei käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei sisällä kansa vs. eliitti -asetelmaa kirjoittajan äänessä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Orpon näkemys on referoitu lyhyesti, mutta hän ei ole saanut suoraa puheenvuoroa.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli viittaa lähteisiin (Iltalehti, oikeuskansleri).
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (Orpo) ääni on hyvin lyhyesti referoitu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi Iltalehden uutista, joten se ei tuo merkittävästi uutta omaa havaintoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota ja hallinnon toimintaa kritisoivia tahoja: korostamalla rahoituskytköksiä ja esteellisyysväitteitä, artikkeli luo epäilyksen varjon pääministerin päätöksenteon motiiveista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rahoitusjärjestely oli nimenomaan 'pelastus', mikä antaa ymmärtää yrityksen olleen kriisissä ja valtion toiminnan olleen poikkeuksellista. ”Järjestely pelasti tehtaan lisäksi myös Kokkilan liiketoimet.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiiviin, kun puhutaan järjestelyn taustoista. ”Valmet Automotiven pelastamisesta päätettiin valiokunnassa”
Kuka saa äänen Pääministeri Orpon ääni on referoitu lyhyesti lopussa, kun taas kanteluiden ja rahoituskytkösten esittäminen vie suurimman osan tekstistä. ”Orpo on korostanut, ettei nähnyt perusteita jäävätä itseään päätöksenteosta”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin pääministeri Orpon ja rahoittaja Kokkilan väliset taloudelliset kytkökset, mikä luo lukijalle vaikutelman mahdollisesta eturistiriidasta. Vaikka Orpon oma näkemys esteettömyydestä mainitaan, jutun painopiste on kanteluiden ja rahoitushistorian ympärillä, mikä ohjaa lukijaa pohtimaan vallankäytön eettisyyttä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa nimenomaan Kokkilan rahoitushistoriaa suhteessa Orpoon, vaikka kyseessä on laaja valtioneuvoston tason päätös; tämä voi viitata pyrkimykseen henkilöidä poliittinen päätöksenteko yksittäiseen suhteeseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee rahoitusjärjestelyä ja vaalirahoitusta, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Valtion yritystuet
  • Vaalirahoituksen avoimuus

Suositellut lähteet

  • Valtioneuvoston kanslia
  • Vaalirahoitusvalvonta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ilpo Kokkila laajempi kuva → Katso kirjoittajan Taneli Laine muut analyysit →
Ilpo Kokkila Janne Salminen Petteri Orpo politiikka Valmet Automotive talous

Tiedot tästä analyysistä

Autotehtaan pelastamisesta hyötynyt osaomistaja on [...108 sanaa...] vaalirahoitukseen oli hänen mukaansa vähäinen.

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →