Analyysi artikkelista: Lindtman: Suomen ulkopolitiikkaa ei pidä tehdä yhden puolueen sisäpoliittisista lähtökohdista, vaan Suomen turvallisuutta varten
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää Espanjan rajatilannetta ja hallituksen reaktiota välineenä arvostella perussuomalaisten ja kokoomuksen ulkopoliittista linjaa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka asettaa puoluepoliittisen retoriikan Suomen kansallisen edun ja EU-solidaarisuuden edelle.
Kyseessä on poliittinen mielipidekirjoitus, joka käyttää ajankohtaista ulkopoliittista tapausta hallituksen arvosteluun.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja edustaa oppositiota. Rakenne on yksipuolinen, sillä hallituksen toimijoita kritisoidaan ilman heidän omaa ääntään tai perustelujaan.
Kirjoittaja edustaa oppositiota ja kritisoi hallituksen oikeistolaista linjaa ulkopolitiikassa. Kehystys painottaa kansainvälistä solidaarisuutta ja kritisoi hallituksen maahanmuuttopoliittista retoriikkaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen ulkopolitiikka on sisäpoliittisesti motivoitunutta ja vahingollista.
- EU-solidaarisuus on Suomen turvallisuuden kannalta elinehto.
Kritisoidut tahot
- Mari Rantanen
- Petteri Orpo
- Perussuomalaiset
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma tai perustelut lausunnoille puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen ulkopoliittisesta uskottavuudesta ja turvallisuudesta.
Paheksunta hallituksen 'onnetonta' reaktiota kohtaan.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'onneton', 'vahingollinen' ja 'selkäydinreaktio'.
Rakennetaan vastakkainasettelu hallituksen ja Suomen kansallisen edun välille.
Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle kolumnille, jossa pyritään herättämään lukijassa huolta hallituksen toimintakyvystä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä ja pääargumenttia.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääväitteen.
Otsikko asettaa vastakkain puoluepoliittiset lähtökohdat ja Suomen turvallisuuden, mikä lataa asetelman.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun hallituksen ja opposition välille, mutta ei dehumanisoi vastapuolta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää elementtejä, joissa kritisoidaan 'eliitin' eli hallituksen toimintaa, mutta ei varsinaista kansa vs. eliitti -populismia.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisäministeri Rantanen ja pääministeri Orpo ovat kritiikin kohteena, mutta heitä ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista, sillä teksti on julkaistu kolumnina.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen ministereitä kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei tarjota mahdollisuutta vastata kritiikkiin samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Aihe on tavanomainen poliittinen debatti, joka ei tarjoa uutta faktatietoa, vaan tulkintaa hallituksen toimista.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää Espanjan rajatilannetta ja hallituksen reaktiota välineenä arvostella perussuomalaisten ja kokoomuksen ulkopoliittista linjaa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka asettaa puoluepoliittisen retoriikan Suomen kansallisen edun ja EU-solidaarisuuden edelle.
Herää kysymys, onko kirjoittaja valinnut juuri tämän esimerkin, koska se mahdollistaa samanaikaisen kritiikin sekä perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa että kokoomuksen johtajuutta kohtaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään hallituksen toimia halventavia adjektiiveja.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →