Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yksi kuva näyttää selvästi, miten lapsiluku vaikuttaa naisten tuloihin

Ilta-Sanomat Uutinen 26.9.2025
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
92
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen, että yhteiskunnalliset tuet ohjaavat yksilöiden valintoja ja siten myös heidän elinikäistä tulotasoaan. Lukijalle välittyy kuva, että suomalainen perhevapaajärjestelmä ja erityisesti kotihoidon tuki ovat merkittäviä tekijöitä naisten ja miesten välisen tuloeron taustalla, mikä haastaa perinteisen käsityksen perheiden valinnanvapaudesta neutraalina asiana.

Uutinen Ilta-Sanomat Heidi Hagelin · 26.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti yliopistotutkijan näkemykseen ja tutkimusaineistoon.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu tutkimustietoon. Vinouma on lievä ja liittyy lähinnä siihen, miten kotihoidon tuki kehystetään ensisijaisesti tuloeroja kasvattavana tekijänä, mikä on yksi tulkinta monien joukossa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee poliittisesti latautunutta aihetta (perhevapaat ja kotihoidon tuki) asiantuntijatiedon kautta. Se ei ota suoraa kantaa, vaan esittää tutkimustuloksia ja vertailua, mikä pitää jutun neutraalina.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perhevapaajärjestelmän vaikutus tuloeroihin
  • Kotihoidon tuen rooli naisten työmarkkina-asemassa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Perheiden henkilökohtaiset syyt valita kotihoidon tuki jäävät vähemmälle huomiolle. — Lukija saa kuvan, että valinnat ovat puhtaasti järjestelmäohjattuja, vaikka perheiden arjen realiteetit voivat olla monimutkaisempia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva vertailu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittelemällä tilastoja ja tutkimustuloksia.

Positiivinen kehystys

Tutkimustiedon esittäminen nähdään hyödyllisenä yhteiskunnallisena keskustelunavauksena.

Tunnevetoaminen on hyvin maltillista ja perustuu asialliseen tiedonvälitykseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman houkuttelevaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin ydinsisältöä.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutisraportti tutkimuksesta, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.

5 JSN-arvio 92/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

92
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli viittaa selkeästi tutkimuslähdettä.
  • JO 10: Tutkimuslähde on mainittu ja linkitetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi tuoreesta tutkimuksesta, mikä on uutismedialle tyypillistä.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee perhevapaajärjestelmän uudistajia ja tasa-arvopolitiikan edistäjiä, sillä se tekee näkyväksi kotihoidon tuen ja pitkien poissaolojen pitkäaikaiset taloudelliset seuraukset naisille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naisten ja miesten välinen tuloero on ongelma, joka vaatii yhteiskunnallista ohjausta. ”Silloin kun jotain asiaa rahoitetaan yhteiskunnan varoista, yhteiskunnan on mietittävä, mihin suuntaan se haluaa tukijärjestelmällä ohjata.”
Kuka saa äänen Asiantuntijaääni on keskiössä, ja hän tarjoaa tulkinnan tutkimustuloksista. ”Yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistotutkija Jessica Nisén sanoo”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ajatuksen, että yhteiskunnalliset tuet ohjaavat yksilöiden valintoja ja siten myös heidän elinikäistä tulotasoaan. Lukijalle välittyy kuva, että suomalainen perhevapaajärjestelmä ja erityisesti kotihoidon tuki ovat merkittäviä tekijöitä naisten ja miesten välisen tuloeron taustalla, mikä haastaa perinteisen käsityksen perheiden valinnanvapaudesta neutraalina asiana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Ruotsin mallin vertailukohtana; se voi viestiä toimituksen halusta ohjata keskustelua kohti tiettyjä poliittisia ratkaisumalleja, joita Ruotsissa on jo kokeiltu.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini89
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan tilastolliseen tutkimukseen, joten sen ristiintarkistaminen tilastoviranomaisten datalla on erittäin relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sukupuolten tuloerot Suomessa
  • kotihoidon tuen vaikutus työllisyyteen

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heidi Hagelin muut analyysit →
Suomi Turun yliopisto työelämä Ruotsi Jessica Nisén talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Lapsettomilla naisilla ja miehillä ero [...412 sanaa...] lyhentynyt vuosikymmenessä noin kahdella kuukaudella.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →