Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: 1918-kolumni – Jari Ehrnrooth: Punaisen Suomen pitkä varjo

Yle Kolumni 8.4.2018
Pisteet
47
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini85
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii uudelleenmäärittelemään Suomen sisällissodan historian ja nykyisen hyvinvointivaltion perustan. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistolainen perintö ja sosiaalinen tasa-arvo nähdään haitallisena taakkana, kun taas vuoden 1918 valkoisten toiminta ja nykyinen markkinaliberalismi esitetään moraalisesti oikeina ja välttämättöminä.

Kolumni Yle Jari Ehrnrooth · 8.4.2018 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee historiaa ja yhteiskuntaa selkeästi liberaalin oikeistolaisen poliittisen linssin läpi.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä (esim. 'tuhoamiskiihkoinen', 'arkaainen viha') ja esittää historiallisen tulkinnan ainoana totuutena. Vastakkaisia näkemyksiä ei esitetä, ja kirjoittaja ohjaa lukijaa vahvasti kohti oikeistoliberaalia maailmankuvaa.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli ajaa selkeästi oikeistoliberaalia ideologiaa. Se kritisoi hyvinvointivaltion rakenteita, sosiaalisia tulonsiirtoja ja työväenliikkeen historiallista perintöä, samalla kun se puolustaa yksilönvapautta ja markkinaehtoisuutta. Kirjoittajan valinnat ja kielenkäyttö ohjaavat lukijaa vahvasti oikeistolaiseen arvomaailmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Liberalismi ainoana kestävänä aatteena
  • Vuoden 1918 valkoisen osapuolen toimien oikeutus
  • Sosialismin ja hyvinvointivaltion haitallisuus

Kritisoidut tahot

  • Sosialidemokraattinen puolue
  • Työväenliike
  • Punakaartilaiset

Puolustetut tahot

  • Valkoinen Suomi
  • Liberalismi

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työväenliikkeen tai historiantutkijoiden, jotka näkevät vuoden 1918 toisin, näkökulma puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan historiallisista tapahtumista ja niiden tulkinnoista.
  • Tausta Vuoden 1918 laajemmat yhteiskunnalliset syyt, kuten torpparien asema ja nälänhätä, sivuutetaan. — Ilman tätä kontekstia lukija ei ymmärrä kapinan taustoja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli Mustavalkoinen vastakkainasettelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu työväenliikkeen historiallista toimintaa ja nykyistä 'vapaamatkustusta'.

Huoli

Huoli sosialismin jäänteiden vaikutuksesta yksilönvapauteen.

Latautunut kieli

Käyttää voimakkaita termejä kuten 'tuhoamiskiihkoinen' ja 'arkaainen viha'.

Polarisaatio (me-vs-he)

Rakentaa jyrkän vastakkainasettelun liberalismin ja sosialismin välille.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se pyrkii esittämään kirjoittajan arvovalinnat objektiivisina historiallisina totuuksina.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 80

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka käsittelee punaisen Suomen perintöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen kolumnin luonteeseen nähden, mutta käyttää provokatiivista ilmaisua 'punaisen Suomen pitkä varjo'.

Otsikon lataus: Latautunut

Ilmaisu 'punaisen Suomen pitkä varjo' lataa otsikon negatiivisella historiallisella painolastilla.

Kärjistys: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini80
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa jyrkän me-vs-he-asetelman liberalismin ja sosialismin välille.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'eliitti' (kulttuurin ja tieteen tekijät) on vieraantunut todellisuudesta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli kritisoi voimakkaasti työväenliikettä ja sen perillisiä, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Kirjoittaja viittaa useisiin historiantutkijoihin ja teoksiin.
  • JO 35: Korjausmerkintä on lisätty asianmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (työväenliikkeen) näkökulmaa ei kuulla lainkaan.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, vaikka kyseessä on kolumni.
  • JO 11: Kolumni esittää vahvoja arvosteluja historiallisista tapahtumista ilman vastapainoa.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen, mutta Ehrnroothin tapa yhdistää 1918-historia nykyiseen aktivointimalliin on omaleimainen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee liberaalia oikeistolaista ajattelutapaa, joka pyrkii purkamaan pohjoismaista hyvinvointimallia ja oikeuttamaan historialliset luokkaristiriidat yksilönvapauden ja markkinaehtoisuuden nimissä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sosialismi ja liberalismi ovat toisensa poissulkevia ja että sosialismi johtaa väistämättä autoritääriseen valtioon. ”Näitä kahta lähtökohtaa ei voi sovittaa yhteen ja siksi sosialismin ja liberalismin liitto on mahdoton.” Kirjoittaja pitää itsestäänselvyytenä, että vuoden 1918 sota oli vapaussota, vaikka nimeämisestä on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua. ”alkuperäistä nimeään nyt arkaileva kapinankukistussota oli kuin olikin kansallisen itsenäistymisemme ja yhteiskunnallisen vapautemme turvannut vapaussota.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Valkoisen osapuolen väkivalta esitetään välttämättömänä ja rationaalisena vallan vakiinnuttamisena, jolloin vastuu teoista häivytetään 'neutraaliksi analyysiksi'. ”Se mikä yleisinhimillisessä jälkikäteismoralisoinnissa vaikuttaa pahuudelta, paljastuu neutraalissa analyysissa vallan vakiinnuttamiseksi kovin menetelmin.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää akateemisia auktoriteetteja (Vares, Alapuro, Huhtinen, Kekkonen, Eskola) tukemaan omaa tulkintaansa, kun taas punakaartilaisten tai vasemmistolaisen työväenliikkeen ääni jää täysin kuulumattomiin. ”Kuten poliittisen historian professori Vesa Vares on todennut, Linnan antama kuvaus vuoden 1918 taustoista on epätosi.”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli pyrkii uudelleenmäärittelemään Suomen sisällissodan historian ja nykyisen hyvinvointivaltion perustan. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistolainen perintö ja sosiaalinen tasa-arvo nähdään haitallisena taakkana, kun taas vuoden 1918 valkoisten toiminta ja nykyinen markkinaliberalismi esitetään moraalisesti oikeina ja välttämättöminä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena tietoisesti provosoida kulttuurikeskustelua yhdistämällä historiallinen sisällissota nykypäivän talouspoliittisiin kiistoihin, kuten työttömien aktivointimalliin, jotta lukija kokisi nykyiset leikkaukset historiallisesti oikeutettuina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää termejä, jotka leimaavat vastapuolen (esim. 'tuhoamiskiihkoinen').

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Käyttää useita professoreita ja tutkijoita tukemaan omaa ideologista kantaansa.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini55
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli tekee väitteitä taloudellisesta kestävyydestä ja historiallisista faktoista, jotka vaatisivat tilastollista ristiintarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen sisällissodan historiantutkimus
  • Hyvinvointivaltion rahoituspohja

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Kansallisarkisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vesa Vares laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Ehrnrooth muut analyysit →
Vesa Vares Jukka Kekkonen Karl Marx Risto Alapuro Väinö Linna työelämä Kiina Aki Huhtinen politiikka Mauno Koivisto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomen sisällissota
  • kolumnit
  • sosialismi
  • Suomi
  • vallankumoukset
  • Jari Ehrnrooth
  • Pohjoismaat
  • työväenliike

Tiedot tästä analyysistä

Niiden jotka tänä keväänä kunnioittavat [...1342 sanaa...] kappaleesta on poistettu maininta kuntademokratiasta.._

Sisältö haettu
19.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →