Analyysi artikkelista: Pelottava virus leviää Euroopassa – Kuolonuhri jo Hollannissa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli hyödyntää pelottavaa otsikointia uutisoimalla terveysriskistä, joka on tilastollisesti harvinainen. Lukijalle välittyy huoli matkustusturvallisuudesta, vaikka tekstin loppupuolella todetaan tartunnan olevan useimmiten oireeton.
Artikkeli raportoi virustapauksesta, mutta otsikointi on tarpeettoman dramatisoivaa suhteessa tekstin sisältämään tietoon taudin oireettomuudesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää latautunutta kieltä otsikossa ja korostaa uhkaa, vaikka tekstin sisällä tuodaan esiin taudin oireettomuus. Tämä luo ristiriidan faktuaalisen tiedon ja esitystavan välille.
Artikkeli käsittelee terveysuutista, jossa ei ole selkeää poliittista ideologista suuntaa. Vaikka otsikointi on sensaatiohakuista, se ei aja poliittista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Taudin vaarallisuus ja leviäminen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Taudin yleisyyden suhteuttaminen muihin terveysriskeihin puuttuu. — Lukija ei saa käsitystä siitä, kuinka harvinainen vakava tautimuoto on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Otsikon 'pelottava' ja kuolemantapauksen korostaminen herättävät pelkoa.
Matkailijoiden huoli terveysriskeistä suosituissa lomakohteissa.
Otsikko käyttää sanaa 'pelottava' lukijan huomion herättämiseksi.
Korostetaan kuolemantapausta ja hälytystiloja ilman laajempaa suhteutusta riskiin.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se nostaa esiin yksittäisen kuolemantapauksen ja käyttää pelottelua otsikossa, vaikka tauti on useimmiten oireeton.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Pelottava virus' dramatisoi sisältöä, joka kuvaa virusta, joka on useimmiten oireeton.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa adjektiivia 'pelottava' luodakseen kiireen ja uhan tuntua.
Sana 'pelottava' lataa otsikon tunteella, joka ei ole neutraali uutisotsikko.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on terveysuutinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele tahoa, jolla olisi oikeus vastineeseen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen faktapohjaisilla tiedoilla.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'pelottava' ei saa täyttä katetta tekstin sisältämästä tiedosta taudin oireettomuudesta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu uutistoimiston Reutersin raporttiin, eikä sisällä omaa syvempää analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli hyödyntää pelottavaa otsikointia uutisoimalla terveysriskistä, joka on tilastollisesti harvinainen. Lukijalle välittyy huoli matkustusturvallisuudesta, vaikka tekstin loppupuolella todetaan tartunnan olevan useimmiten oireeton.
Herää kysymys, onko otsikon sanavalinta 'pelottava' tietoinen valinta klikkausten maksimoimiseksi, sillä se ei ole journalistisesti neutraali kuvaus viruksesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sanan 'pelottava' käyttö otsikossa.
9 Tilastokytkos
Artikkeli käsittelee viruksen leviämistä, mikä on tilastollinen ilmiö. Ristiintarkastus viranomaislähteistä auttaisi ymmärtämään riskin todellista suuruutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna45
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Länsi-Niilin viruksen esiintyvyys Euroopassa
Suositellut lähteet
- WHO
- ECDC
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →