Analyysi artikkelista: Lapsi latasi vanhemmilleen järkyttävän totuuden kesken lastensuojelun tapaamisen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli asettaa vastakkain lastensuojelun työntekijän kokeman avuttomuuden lapsen itsemääräämisoikeuden edessä ja järjestöedustajan näkemyksen lapsen oikeusturvasta. Rivien välistä välittyy huoli järjestelmän kyvyttömyydestä suojella lapsia, mutta samalla artikkeli normalisoi keskustelun siitä, pitäisikö lapsen perusoikeuksia rajoittaa turvallisuuden nimissä.
Artikkeli nostaa esiin tärkeän ja vaikean keskustelun lastensuojelun toimivaltuuksista, mutta kärjistää vastakkainasettelua yksittäisten esimerkkien kautta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa paljon tilaa Turkian käytännön esimerkeille, jotka luovat vahvan tunnejäljen. Vaikka Westlundin vastanäkökulma on mukana, artikkelin kehys painottuu järjestelmän epäonnistumiseen ja rajoitusten tarpeellisuuteen.
Artikkeli käsittelee vaikeaa yhteiskunnallista aihetta kahden eri näkökulman kautta. Vaikka Turkian näkemys on kriittinen, Westlundin vastapaino ja järjestelmätason analyysi pitävät jutun tasapainoisena.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Lastensuojelun työntekijän kokemus avuttomuudesta
- Lapsen itsemääräämisoikeuden haitallisuus tietyissä tilanteissa
Kritisoidut tahot
- Suomen lastensuojelulaki
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi tilastollinen tieto siitä, kuinka yleisiä kuvatut ongelmat ovat. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä poikkeustapaus vai laajempi ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli lasten turvallisuudesta ja hengenvaarallisesta päihteiden käytöstä.
Työntekijän turhautuminen siihen, ettei lapsen vaaralliseen käytökseen voi puuttua.
Käytetään järkyttävää esimerkkiä suonensisäisestä käytöstä argumentin tukena.
Käytetään sanoja kuten 'karu', 'järkyttävä' ja 'talloo'.
Tunteisiin vetoaminen on osa artikkelin pyrkimystä havainnollistaa vaikeaa aihetta, mutta se samalla kärjistää keskustelua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin dramatisoitu.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä ja lupaa järkyttävän paljastuksen.
Sana 'järkyttävä' lataa otsikon tunteisiin vetoavaksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa vastakkainasettelua, mutta ei demonisoi kumpaakaan osapuolta.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja pysyy neutraalina.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Onni Westlund on saanut vastata Turkian esittämiin väitteisiin.
5 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta se on ajankohtainen ja tärkeä.
6 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain lastensuojelun työntekijän kokeman avuttomuuden lapsen itsemääräämisoikeuden edessä ja järjestöedustajan näkemyksen lapsen oikeusturvasta. Rivien välistä välittyy huoli järjestelmän kyvyttömyydestä suojella lapsia, mutta samalla artikkeli normalisoi keskustelun siitä, pitäisikö lapsen perusoikeuksia rajoittaa turvallisuuden nimissä.
Herää kysymys, onko Turkian poliittinen ehdokkuus (SDP) relevantti tieto, joka olisi pitänyt avata lukijalle laajemmin, sillä se voi värittää hänen näkemystään järjestelmän epäkohdista suhteessa hallituksen politiikkaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan lastensuojelun tilaa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa hatkojen lisääntymiseen ja sijaishuollon kasvuun, joiden tarkistaminen tilastoista olisi lukijalle hyödyllistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- lastensuojelun hatkat
- lastensuojelun sijaishuollon kasvu
Suositellut lähteet
- THL
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →