Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen työttömyys pysyy Euroopan kurjimpana

Yle Uutinen 1.9.2026
Pisteet
76
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen aseman EU:n työttömyystilastojen kärjessä ja kehystää tilanteen pysyväksi rakenteelliseksi haasteeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa talouskasvun alkaminen ei automaattisesti ratkaise työttömyyttä, mikä luo odotuksia pitkittyneestä heikosta työllisyystilanteesta.

Uutinen Yle Nanna Särkkä · 1.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee työttömyyttä makrotaloudellisena ja rakenteellisena ilmiönä.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali ja tilastopohjainen. Vinouma on lievää ja ilmenee lähinnä sanavalinnoissa (esim. 'kyseenalainen ykköspaikka', 'kurjimpana'), jotka korostavat tilanteen negatiivisuutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tilastoja ja asiantuntija-arvioita ilman selkeää poliittista agendaa. Se ei asetu hallituksen tai opposition puolelle, vaan keskittyy taloudellisten indikaattorien analyysiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen työttömyystilanteen vakavuus
  • Rakenteellisen työttömyyden haasteet
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työttömyyden rakenteellisten syiden tarkempi avaaminen jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa selkeää kuvaa siitä, mitkä tekijät tarkalleen aiheuttavat Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli Suomen talouden ja työllisyyden tilasta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'kurjimpana' ja 'kyseenalainen' käyttö.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy lähinnä tilanteen vakavuuden korostamiseen, mikä on tyypillistä talousuutisoinnissa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tilastotietoja.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää latautunutta sanaa 'kurjimpana'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kurjimpana' antaa negatiivisen sävyn tilastolliselle havainnolle.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua, vaan se raportoi tilannetta asiallisesti.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tilastoja, ei kohdistu kritiikillä yksittäiseen henkilöön tai tahoon.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi faktoista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'kurjimpana' on latautuneempi kuin leipätekstin neutraali tilastoraportointi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Eurostatin julkistamiin tilastoihin, joita on raportoitu laajasti.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee talouspoliittista keskustelua, jossa Suomen työttömyysasteen vertaaminen muihin EU-maihin toimii mittarina talouden tilalle, korostaen rakenteellisia ongelmia suhdanteiden rinnalla.
Pelissä Talouskasvun hyödyt vs. rakenteellinen työttömyys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen ettei talouskasvu vielä näy työllisyydessä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen työttömyysasteen kärkisija on itsessään negatiivinen ja huolestuttava ilmiö, jota ei tarvitse erikseen perustella. ”Suomi kipusi kyseenalaiselle ykköspaikalle”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työttömyyden kasvun syyt esitetään passiivisina ilmiöinä tai markkinavoimien seurauksina, jolloin poliittisten päätösten rooli jää epäselväksi. ”Suomen työttömyyden kasvua on selitetty sillä, että työmarkkinoille on tullut runsaasti uutta työvoimaa.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (Appelqvist ja Kauhanen) saavat äänen analysoida tilannetta, mutta työttömien itsensä ääni puuttuu kokonaan. ”pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista vertaa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi Suomen aseman EU:n työttömyystilastojen kärjessä ja kehystää tilanteen pysyväksi rakenteelliseksi haasteeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa talouskasvun alkaminen ei automaattisesti ratkaise työttömyyttä, mikä luo odotuksia pitkittyneestä heikosta työllisyystilanteesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Espanjan ja Suomen tilannetta verrataan, vaikka artikkelin mukaan niiden taloudelliset mekanismit (työpaikkojen synty vs. matalasuhdanne) ovat täysin erilaiset — vertailu saattaa palvella Suomen tilanteen dramatisointia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 95/100, 2 tilastoaihetta
95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan Eurostatin tilastoihin, joiden ristiintarkistus on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna95
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työttömyysaste 2026
  • EU-maiden työttömyysvertailu

Suositellut lähteet

  • Eurostat
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nanna Särkkä muut analyysit →
talous työelämä Jukka Appelqvist Merja Kauhanen Eurostat Suomi Espanja Ruotsi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • talous
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomi, Espanja ja Ruotsi ovat [...536 sanaa...] eri kuukausiin ajoittuvat vaihtelut työttömyydessä.

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →