Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Raportti: Pienituloisilta lähti liki 1 000 euroa vuodessa, suurituloiset saivat yli 2 000 euroa lisää

Ilta-Sanomat Uutinen 18.8.2026
Pisteet
42
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
41
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen politiikasta eriarvoisuutta lisäävänä voimana. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallituksen toimet ovat suoraan johtaneet pienituloisten aseman heikkenemiseen ja tuloerojen kasvuun, samalla kun suurituloiset hyötyvät veronkevennyksistä.

Uutinen Ilta-Sanomat Tilda Väisänen · 18.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallituksen politiikkaa kriittisesti sosiaalipoliittisesta näkökulmasta.

78
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se nojaa vain yhden, poliittisesti kytkeytyneen ajatuspajan raporttiin ilman vastapuolen ääniä. Vaikka sävy on raportoiva, valikoidut luvut ja lähteet ohjaavat lukijaa vahvasti hallituksen politiikkaa kritisoivaan suuntaan.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli kehystää hallituksen politiikan eriarvoisuutta lisäävänä ja sosiaaliturvaa heikentävänä, mikä vastaa vasemmistolaista kritiikkiä. Koska jutussa ei ole hallituksen vastinetta tai muuta tasapainottavaa näkökulmaa, kehys kallistuu vasemmalle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sosiaaliturvan leikkausten kielteiset vaikutukset
  • Tuloerojen kasvu

Kritisoidut tahot

Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkin takana oleva tieto on haettu ja tarkistettavissa — linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Kalevi Sorsa -säätiön raportti on sosiaalidemokraattisen ajatuspajan julkaisu, jonka yhdessä artikkelissa Labore (ammattiliittojen rahoittama tutkimuslaitos) simuloi hallituksen päätösten vaikutuksia. Simulointi vertaa todellisia tuloja siihen, mitä ne olisivat olleet ilman leikkauksia ja veromuutoksia. Artikkeli ei kerro, millä tavalla simulointi huomioi käyttäytymisvaikutuksia tai talouskasvun.

Valtionvelan korkomenot nousevat ensi vuonna 4,3 miljardiin euroon, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin tänä vuonna. Summa vastaa usean ministeriön vuotuista budjettia.valtioneuvosto.fiyle.fi Hallitus on perustellut sopeutustoimia juuri näillä menoilla ja alijäämällä, joka on budjettiehdotuksessa 12,9 miljardia euroa. Raportti ei käsittele tätä puolta.

Etlan tuore tutkimus (valtioneuvoston tilaama) osoittaa, että menoleikkaukset hidastavat talouskasvua vähemmän kuin vastaavat veronkorotukset. Ero on selvä erityisesti korkeassa verotuksessa.valtioneuvosto.fi Artikkeli ei mainitse tätä vertailua eikä sitä, että hallitus on valinnut leikkauslinjan osin kasvupolitiikan perusteella.

Pienituloisimpien tulot laskivat simuloinnissa keskimäärin lähes tuhat euroa vuodessa, suurituloisimpien viiden prosentin tulot nousivat yli kaksi tuhatta. Samalla työllisten määrä pienituloisissa kotitalouksissa kasvoi 28 000:lla ja lasten määrä 26 000:lla. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneiden osuus laski seitsemän prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa. Juttu esittää nämä seuraukset leikkausten seurauksena, mutta ei vertaa niitä siihen, miten työllisyys tai tulot olisivat kehittyneet ilman sopeutusta.

Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertovat 0,9 prosentin BKT-kasvusta huhti–kesäkuussa edelliseen neljännekseen ja 2,5 prosentista vuodentakaiseen. Työttömiä oli kesäkuussa 297 000. Nämä luvut jäävät irrallisiksi, kun jutussa ei käsitellä, miten leikkaukset tai verokevennykset vaikuttavat kokonaistalouteen.

Hallituksen toimia ei ole jutussa kommentoitu. Vastapuolta ei kuulla. Raportin tekijöiden tausta on mainittu, mutta sen merkitystä tulkinnalle ei avata: tulokset heijastavat sosiaaliturvan riittävyyden näkökulmaa, kun taas julkisen talouden tasapainottaminen jää käsittelemättä.

Lähteet:

Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Malli: grok-4.3 · Analysoitu 18.8.2026 Miten tämä on tehty

Jaa:

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkemys tai perustelut leikkauksille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa päätöksenteon perusteista.
  • Tausta Laajempi taloudellinen konteksti, kuten miksi leikkauksia on tehty, puuttuu. — Lukija ei ymmärrä päätösten taustoja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli pienituloisten toimeentulosta ja eriarvoisuuden kasvusta.

Epäluottamus

Epäluottamus hallituksen toimien oikeudenmukaisuutta kohtaan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'huolestuttavaa tietoa' ja 'leikkaukset' luovat negatiivista sävyä.

Konflikti- tai kriisikehys

Pienituloisten menetysten ja suurituloisimpien voittojen vertailu korostaa konfliktia.

Tunteisiin vetoaminen on osa artikkelin rakenteellista valintaa korostaa eriarvoisuutta, mikä tekee siitä manipuloivaa, koska vastapuolen perusteluja ei esitetä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 50/100, kärjistys 72

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin väitteitä raportin tuloksista.

Klikkihoukutus: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini64
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko tiivistää raportin keskeiset luvut, mutta käyttää kärjistävää vastakkainasettelua.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko asettaa pienituloiset ja suurituloiset vastakkain taloudellisen hyödyn ja menetyksen kautta: "Pienituloisilta lähti liki 1 000 euroa vuodessa, suurituloiset saivat yli 2 000 euroa lisää".

Kärjistys: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua pienituloisten ja suurituloisimpien välille hallituksen toimien kautta.

Populismi: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on populistisia piirteitä, kuten eliitin (hallitus) vastakkainasettelu tavallisiin ihmisiin (pienituloiset), vaikka se onkin verhottu tutkimusraportin muotoon.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta kritisoidaan suoraan, mutta sille ei ole varattu tilaisuutta vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 41/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

41
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida tutkimusraportin tulokset.
  • JO 35: Artikkeliin on tehty korjaus, josta on kerrottu lukijalle.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallitukselle ei ole varattu tilaisuutta esittää näkemyksiään, vaikka se on asetettu erittäin kielteiseen julkisuuteen.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä raportin taustalla olevien järjestöjen poliittiset kytkökset mainitaan vasta jutun lopussa, eikä niiden vaikutusta raportin sävyyn arvioida.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan ulkopuoliseen raporttiin ja tiedotteeseen ilman omaa syvempää analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen politiikan arvostelijoita ja palkansaajajärjestöjä, sillä se nostaa esiin leikkausten negatiiviset vaikutukset pienituloisiin ilman hallituksen omia perusteluja tai vastapainoa.
Pelissä Sosiaaliturvan riittävyys vs. julkisen talouden tasapainottaminen. Juttu käsittelee vain edellistä, painottaen leikkausten negatiivisia seurauksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen toimet ovat suora syy pienituloisuuden kasvuun, ilman että vaihtoehtoisia selityksiä tai hallituksen tavoitteita avataan. ”Pienituloisuus ja tuloerot lisääntyvät hallituksen toimien takia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen vastuu korostetaan, kun taas talouskasvun tai työllisyyden kehityksen taustalla olevat tekijät jäävät epämääräisiksi. ”hallituksen leikkausten takia”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa ainoastaan Laboren tutkijaa, joka edustaa palkansaajajärjestöjen taustalla olevaa tutkimuslaitosta. ”Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä kertoo tiedotteessa”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen politiikasta eriarvoisuutta lisäävänä voimana. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallituksen toimet ovat suoraan johtaneet pienituloisten aseman heikkenemiseen ja tuloerojen kasvuun, samalla kun suurituloiset hyötyvät veronkevennyksistä. Vaikka jutussa mainitaan talouskasvun merkit, ne jäävät raportin synkän eriarvoisuuskuvauksen varjoon.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituksen näkemystä tai vastinetta leikkausten tavoitteista ei ole haettu, vaikka aihe on poliittisesti erittäin kiistanalainen ja raportin julkaisija on sosiaalidemokraattinen ajatuspaja.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka implisiittisesti tuomitsevat hallituksen toimet.

9 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin tilastollisiin simulaatioihin ja tulonjakolukuihin, joiden paikkansapitävyys ja konteksti tulisi tarkistaa virallisista lähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • pienituloisuus ja tulonjako Suomessa 2026
  • sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tilastokeskus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tilda Väisänen muut analyysit →
Tilastokeskus Milla Nyyssölä Kalevi Sorsa -säätiö Labore politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Pienituloisuus ja tuloerot lisääntyvät hallituksen [...231 sanaa...] artikkeli on Laboren tutkijoiden tekemä.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →