Analyysi artikkelista: Olympiakomitea | Riku Tapio on johtaja, joka taputtaa seminaarissa ensimmäisenä ja istuu viimeisenä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
- GPT-5.6 Luna25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- Mistral Small90
- GPT-5.6 Luna90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli esittelee uuden toimitusjohtajan ja nostaa esiin valinnan yllätyksellisyyden kokemuksen puutteen vuoksi. Lukijalle välittyy kuva johtajasta, joka pyrkii muutokseen, mutta jonka kyvykkyys on vielä todistettava.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin neutraali, mutta korostaa valinnan yllätyksellisyyttä, mikä antaa hieman kriittisen sävyn. Tasapaino säilyy kuitenkin tavoitteiden esittelyllä.
Artikkeli käsittelee urheilujohtamista ja organisaatiomuutosta, joilla ei ole selkeää poliittista ideologista kytköstä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi henkilövalinnasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Valinnan yllätyksellisyys
- Hallinnon tehostamisen tarve
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään kiinnostus uutta johtajaa kohtaan.
Kuvataan Tapion tapaa toimia seminaarissa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee henkilökuvan rakentamista.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat toisiaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small30
- GPT-5.6 Luna20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää henkilökuvauksellista tyyliä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small10
- GPT-5.6 Luna5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- Mistral Small0
- GPT-5.6 Luna0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali henkilöuutinen, jossa ei ole kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 7: Lähteet ja faktatiedot on esitetty selkeästi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Perinteinen henkilöuutinen ilman erityistä uutta näkökulmaa.
6 Rivien välistä
Artikkeli esittelee uuden toimitusjohtajan ja nostaa esiin valinnan yllätyksellisyyden kokemuksen puutteen vuoksi. Lukijalle välittyy kuva johtajasta, joka pyrkii muutokseen, mutta jonka kyvykkyys on vielä todistettava.
Herää kysymys, onko valinnan yllätyksellisyyden korostaminen tarkoituksellinen tapa luoda jännitettä tai kyseenalaistaa valintaprosessia jo ennen aloittamista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →