Analyysi artikkelista: Havahduttava tieto 25–64-vuotiaista suomalaisista miehistä – Työttömyydellä vakavat seuraukset
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että talouspolitiikka on suoraan kansanterveyspolitiikkaa, ja siirtää vastuuta työttömyyden aiheuttamista mielenterveysongelmista TE-toimintojen suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa teollisuustyöntekijöiden mielenterveys on erityisessä vaarassa globalisaation ja rakennemuutoksen vuoksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen ja perustuu tutkimustietoon. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että se esittää tutkijan suositukset (TE-toimistojen rooli) ikään kuin ne olisivat tutkimuksen suoria johtopäätöksiä.
Artikkeli käsittelee aihetta asiantuntijatiedon kautta ilman selkeää poliittista agendaa. Se keskittyy rakenteellisiin ongelmiin ja ratkaisuehdotuksiin, jotka eivät asetu perinteiselle vasen-oikea-akselille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Talouspolitiikan yhteys kansanterveyteen
- TE-toimistojen rooli mielenterveystyössä
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Muiden asiantuntijoiden tai TE-toimistojen näkemys ehdotetuista mielenterveyspalveluista puuttuu. — Lukija saa kuvan, että tutkijan ehdotus on ainoa tai kiistaton ratkaisu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli miesten mielenterveydestä ja työttömyyden seurauksista.
Sanoja kuten 'kriisi' ja 'ravisuttaa' käytetään korostamaan ilmiön vakavuutta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua tutkimusaiheen vakavuuden vuoksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun ydinsanomaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'Havahduttava tieto' -tyyppistä koukkua, mutta sisältö vastaa otsikon lupausta.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaava.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna2
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tutkimusraportti, ei kritiikkiä sisältävä juttu, joten vastineoikeutta ei synny.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Oulun yliopisto) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Tutkijan suosituksia TE-toimistojen roolista ei kyseenalaisteta tai peilata muihin näkökulmiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tiivistelmä yliopiston tiedotteesta, eikä sisällä omaa uutta raportointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että talouspolitiikka on suoraan kansanterveyspolitiikkaa, ja siirtää vastuuta työttömyyden aiheuttamista mielenterveysongelmista TE-toimintojen suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa teollisuustyöntekijöiden mielenterveys on erityisessä vaarassa globalisaation ja rakennemuutoksen vuoksi.
Artikkeli vaikuttaa olevan kirjoitettu lähes kokonaan yliopiston tiedotteen pohjalta, mikä selittää sen yksipuolisen asiantuntijanäkökulman ja suosituskeskeisyyden.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu vahvasti tilastollisiin korrelaatioihin, joiden tarkistaminen virallisista rekistereistä on mahdollista.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- työttömyyden ja mielenterveyden yhteys Suomessa
- psykiatrinen sairaalahoito ja työttömyys
Suositellut lähteet
- THL
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →