Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Mielensähajottajat – nuo urbaanin keskiluokan äänekkäimmät edustajat

Ilta-Sanomat Kolumni 20.2.2026
Pisteet
34
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
88
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna52
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun 'herkän' urbaanin keskiluokan ja 'kestävän' kansan välille. Lukijalle välittyy viesti, että nykyinen tapa sanoittaa ja diagnosoida omia tunteita on merkki narsismista ja todellisten elämänongelmien puutteesta, mikä normalisoi tunteiden vähättelyä.

Kyseessä on kärjistetty mielipidekirjoitus, joka käyttää kulttuurikritiikkiä välineenä keskiluokan arvosteluun. Faktapohja on ohut, ja teksti keskittyy tunteiden ja ilmiöiden pilkkaamiseen.

Kolumni Ilta-Sanomat Jyrki Lehtola · 20.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Kirjoittaja tarkastelee ilmiötä ulkopuolisena kriitikkona, joka asettuu arvostelemaan nykyajan kulttuurisia tapoja.

88
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti vinoutunut, sillä se käyttää pilkallista kieltä ja yleistää yksittäiset ilmiöt koko urbaanin keskiluokan ominaisuudeksi. Vastapainoa ei ole, ja kirjoittajan oma ideologinen kanta dominoi tekstiä täysin.

Poliittinen kehystys Oikea

Teksti ajaa perinteisiä, kestävyyttä ja stoalaisuutta korostavia arvoja, jotka usein kytkeytyvät konservatiiviseen maailmankuvaan. Se kritisoi arvoliberaalia tunnekeskeisyyttä ja terapiakulttuuria, mikä on tyypillistä oikeistolaiselle kulttuurikritiikille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Stoalainen elämänasenne
  • Terapiakulttuurin kritiikki

Kritisoidut tahot

  • urbaani keskiluokka
  • terapiateollisuus
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön taustalla olevat syyt, kuten mielenterveyspalveluiden tarve tai yhteiskunnan muuttunut kuormitus, jätetään huomioimatta. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa tunteiden ilmaiseminen nähdään vain narsistisena valintana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Yleistäminen Pilkkapuhe

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Turhautuminen / pettymys
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu keskiluokan tapaa reagoida arjen pieniin asioihin.

Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja on turhautunut nykyiseen tunnekeskeiseen puheeseen.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'mielensähajottajat' ja 'alustatalousorjat'.

Ironia tai sarkasmi

Kirjoittaja käyttää sarkasmia kuvatessaan ihmisten reaktioita.

Polarisaatio (me-vs-he)

Rakentaa vastakkainasettelun 'meidän' (kestävien) ja 'heidän' (herkkien) välille.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii naurunalaisiksi tekemällä vaientamaan vastakkaisen näkemyksen ja korostamaan kirjoittajan omaa 'suuruutta'.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 84

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä, joka on kirjoittajan mielipide.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on provokatiivinen ja käyttää kärjistävää termiä 'mielensähajottajat'.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'mielensähajottajat' on suoraan pilkkaava ja polarisoiva.

Kärjistys: 84/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa vahvan me-vs-he-asetelman. 'Mielensähajottajat ovat urbaanin keskiluokan äänekkäimpiä edustajia.'

Populismi: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Teksti hyödyntää kansa vs. eliitti -asetelmaa, jossa 'tavallinen kansa' (jolla on oikeita ongelmia) asetetaan vastakkain 'urbaanin keskiluokan' kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Maria Pettersson on mainittu esimerkkinä, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata kritiikkiin.

5 JSN-arvio 45/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni.

Heikkoudet

  • JO 23: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava — pilkallinen kieli ja ihmisryhmien leimaaminen rikkovat tätä henkeä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva kulttuurikritiikin teema, mutta kirjoittajan tyyli on tunnistettavan provokatiivinen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perinteisten arvojen ja stoalaisen elämänasenteen puolustajia, jotka näkevät nykyisen terapiakulttuurin ja tunnekeskeisyyden yhteiskunnallisena heikkoutena.
Pelissä Yksilön oikeus ilmaista kokemuksiaan vs. yhteiskunnallinen sietokyky ja vaatimattomuus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, kritisoiden tunneilmaisun laajentumista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tunteiden sanoittaminen ja terapiakulttuuri ovat ensisijaisesti merkkejä heikkoudesta tai narsismista. ”Terapiateollisuus on tuottanut maailmaan uudella tavalla herkän ihmisen, joka ei tarvitse sietokyvyn kasvattamista vaan oikeutuksen herkkyydelleen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kirjoittaja häivyttää 'mielensähajottajien' yksilölliset syyt tunteilleen ja niputtaa heidät yhtenäiseksi, terapiateollisuuden tuottamaksi massaksi. ”Terapiateollisuus on tuottanut maailmaan uudella tavalla herkän ihmisen”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää Maria Petterssonia esimerkkinä 'sietämättömyydestä', mutta ei anna tälle mahdollisuutta avata näkökulmaansa. ”Helsingin Sanomien toimittaja Maria Pettersson kirjoitti kolumnin puhelimeensa tulleista palautepyynnöistä ja kiteytti tunnelmansa näin: ”On sietämätöntä, että joka ainoa pulju kärttää nykyään palautetta.””
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun 'herkän' urbaanin keskiluokan ja 'kestävän' kansan välille. Lukijalle välittyy viesti, että nykyinen tapa sanoittaa ja diagnosoida omia tunteita on merkki narsismista ja todellisten elämänongelmien puutteesta, mikä normalisoi tunteiden vähättelyä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kolumnin tavoite herättää aitoa keskustelua tunneilmaisusta vai provosoida lukijoita tarkoituksellisesti kärjistetyllä vastakkainasettelulla, joka hyödyntää 'me vastaan he' -asetelmaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa, 1 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää halventavia termejä kuvaamaan ihmisryhmiä.

Syntipukkiajattelu Lieva

Terapiateollisuus esitetään syyllisenä yhteiskunnalliseen muutokseen.

Kaikki propagandatekniikat →

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: urbaani keskiluokka
    Mielensähajottajat ovat urbaanin keskiluokan äänekkäimpiä edustajia.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jyrki Lehtola muut analyysit →
politiikka työelämä Maria Pettersson Tuomas Kyrö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Terapiateollisuus on tuottanut maailmaan uudella [...473 sanaa...] se ei konkretisoidu millään lailla.

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →