← Etusivu

Analyysi artikkelista: Israel: Hamas suunnitteli hyökkäystä Israelin suurlähetystöön Tukholmassa

Yle Uutinen 13.1.2024
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Israelin hallinnon esittämät väitteet Hamasin suunnittelemista iskuista Ruotsissa. Lukijalle välittyy kuva Hamasin laajasta kansainvälisestä verkostosta, vaikka Ruotsin viranomaisten (Säpo) rooli on pysyä vaitonaisena ja vahvistaa vain yleinen sympatiailmiö.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli rakentuu viranomaistiedon ja viranomaiskommenttien varaan.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali raportti, mutta nojaa vahvasti Israelin hallinnon viestintään. Tasapainoa haetaan Ruotsin viranomaisten kommenteilla, vaikka ne jäävätkin varovaisiksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistiedon ja viranomaiskommentit ilman ideologista kehystystä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi turvallisuusuhasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Israelin hallinnon näkökulma Hamasin kansainvälisestä uhasta.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus terrori-iskujen suunnittelun kontekstista puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko kyseessä tyypillinen tiedustelutieto vai poikkeuksellinen uhka.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Uutinen terrori-iskun suunnittelusta herättää huolta turvallisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Terrori-iskun suunnittelu luo jännitteisen konfliktikehyksen.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja seuraa uutisen aihepiiriä, joka käsittelee turvallisuusuhkia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 45

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi väitteen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini45
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Aihepiiri on luonnostaan polarisoiva, mutta raportointi on maltillista.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hamasia ei ole kuultu, mutta järjestö on artikkelin kohde.

5 JSN-arvio 68/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla lähteet.
  • JO 10: Attribuutio: lähteet (Netanjahun kanslia, Aftonbladet, Expressen) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki: Israelin hallinnon väitteitä ei ole riippumattomasti vahvistettu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu ruotsalaismedioiden uutisointiin ja Israelin hallinnon tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Israelin hallintoa, joka viestii Hamasin kansainvälisestä uhasta ja terrorismin vastaisesta yhteistyöstä.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. tiedon avoimuus. Juttu käsittelee pääosin turvallisuusuhkaa Israelin näkökulmasta, jättäen Ruotsin viranomaisten arvion uhan konkreettisuudesta avoimeksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Israelin pääministerin kanslian tiedot luotettaviksi ja uutisoinnin arvoisiksi ilman riippumatonta vahvistusta. ”Tieto hyökkäyksestä saatiin lehtien mukaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun toimistosta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ruotsin suojelupoliisin (Säpo) rooli ja tietoisuus uhasta häivytetään vastaamattomuudella. ”Säpo ei kertonut, oliko se tietoinen uhkasta.”
Kuka saa äänen Israelilaiset lähteet saavat tilaa yksityiskohtaisille väitteille, kun taas Ruotsin viranomaiset pysyvät passiivisina. ”Netanjahun kanslian mukaan Israel on yhdessä ulkomaisten toimijoiden kanssa saanut kattavan ja syvällisen kuvan Hamasin terroritoiminnasta.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Israelin hallinnon esittämät väitteet Hamasin suunnittelemista iskuista Ruotsissa. Lukijalle välittyy kuva Hamasin laajasta kansainvälisestä verkostosta, vaikka Ruotsin viranomaisten (Säpo) rooli on pysyä vaitonaisena ja vahvistaa vain yleinen sympatiailmiö.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Israelin hallinnon viestin, vaikka Ruotsin viranomaiset eivät vahvista tietoa – tämä korostaa Israelin viestinnällistä roolia uutisaiheen määrittäjänä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva Katso kirjoittajan Riikka Kajander muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Gazan sota
  • Ruotsi
  • Hamas
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Israelin pääministerin kanslian mukaan Hamasin [...152 sanaa...] jotka tuntevat sympatiaa Hamasia kohtaan.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →