Analyysi artikkelista: Stubb kertoi, mitä Suomi tekee Venäjän kanssa sodan jälkeen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli välittää kuvan presidentti Stubbin aktiivisesta ja pragmaattisesta ulkopolitiikasta, jossa Suomi sopeutuu Yhdysvaltojen muuttuneeseen linjaan. Rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida ajatus tulevasta keskusteluyhteydestä Venäjän kanssa, vaikka samalla korostetaan Yhdysvaltojen arvaamattomuutta ja tarvetta eurooppalaiselle omavaraisuudelle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on luonteeltaan raportoiva ja keskittyy presidentin puheen referointiin. Vinouma on vähäinen, mutta johtuu siitä, että artikkeli ei sisällä kriittisiä ääniä tai vaihtoehtoisia näkökulmia presidentin linjauksille.
Artikkeli raportoi presidentin puhetta neutraalisti. Vaikka puhe itsessään on poliittinen, artikkeli ei ota kantaa tai aja ideologiaa, vaan välittää valtionjohdon linjaukset.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Presidentin näkemys aktiivisesta ulkopolitiikasta
- Tarve sopeutua Yhdysvaltojen transaktionaaliseen politiikkaan
Kritisoidut tahot
- Yhdysvaltain nykyhallinto
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus Yhdysvaltojen politiikan muutoksen syistä puuttuu. — Lukija saa kuvan muutoksesta, mutta ei ymmärrä sen taustalla olevia syvällisempiä poliittisia syitä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa tarpeeseen kohdata muuttuva maailmanjärjestys asiallisesti.
Huoli Yhdysvaltojen politiikan muutoksesta ja kansainvälisen järjestelmän rapautumisesta.
Ilmaisut kuten 'turboahdin' ja 'halvaantunut' elävöittävät tekstiä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee puheen sanoman välittämistä. Se ei tunnu manipuloivalta, vaan pikemminkin tyylikeinolta kuvata maailmanpolitiikan jännitteitä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin puheen ydinsanomaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitteistä ilmaisua 'mitä Suomi tekee Venäjän kanssa'.
Otsikko on asiallinen raportointi puheen sisällöstä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi presidentin analyysia kansainvälisestä tilanteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; teksti on asiallista valtiomiestason kerrontaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi presidentin puhetta, ei kritisoi ketään siten, että vastineoikeus syntyisi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla presidentin puhetta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selkeästi presidentin puheeksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on poliittinen puhe, joten tämä ei ole rikkomus.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen uutisraportti suurlähettiläskokouksen puheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli välittää kuvan presidentti Stubbin aktiivisesta ja pragmaattisesta ulkopolitiikasta, jossa Suomi sopeutuu Yhdysvaltojen muuttuneeseen linjaan. Rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida ajatus tulevasta keskusteluyhteydestä Venäjän kanssa, vaikka samalla korostetaan Yhdysvaltojen arvaamattomuutta ja tarvetta eurooppalaiselle omavaraisuudelle.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon Venäjä-suhteen, vaikka Stubbin puheen painopiste oli laajempi ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus. Tämä voi olla toimituksellinen valinta, jolla haetaan huomiota provokatiivisella aiheella.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Koko artikkeli nojaa presidentin auktoriteettiin ilman haastavia näkökulmia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →