Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Iran moukaroi Amandan kotimaata, mutta Suomi on hänestä silti vaarallisempi – "Ei ole pelottanut"

Iltalehti Haastattelu 17.8.2026
Pisteet
47
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää yksilön kokemusta Qatarin turvallisuudesta välineenä, jolla kyseenalaistetaan Suomen turvallisuusympäristö. Lukijalle välittyy kuva, jossa sotaohjukset nähdään hallittavana 'uutena normaalina', kun taas Suomen rikollisuus esitetään arvaamattomana ja pelottavana uhkana.

Haastattelu Iltalehti Olivia Din Belle · 17.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee sotaa ja turvallisuutta yksilön arjen ja kokemusten kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se nojaa lähes täysin yhden henkilön subjektiiviseen kokemukseen. Vertailu Suomen rikollisuuteen on valikoivaa ja palvelee haastateltavan narratiivia, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan keskittyy yksilön kokemukseen. Vaikka vertailu Suomeen on kriittinen, se heijastaa enemmän haastateltavan henkilökohtaista maailmankuvaa kuin ideologista suuntaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Qatarin turvallisuus on parempi kuin Suomen
  • Sotaohjukset ovat hallittava osa arkea

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sotaohjusten ja katuväkivallan riskiprofiilien erot puuttuvat. — Lukija ei saa objektiivista kuvaa siitä, miksi vertailu on vaikea.
  • Todistusaineisto Tilastotiedot rikollisuudesta Suomessa ja Qatarissa puuttuvat. — Yksilön kokemus ei välttämättä vastaa todellista riskiä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Anekdootti Valikoiva vertailu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Realismi
Turhautuminen / pettymys

Haastateltavan turhautuminen Suomen rikollisuuteen.

Realismi

Pyrkimys normalisoida sota osaksi arkea.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Puukotustapaus Tampereella toimii todisteena Suomen vaarallisuudesta.

Latautunut kieli

Sotaa kuvaavat ilmaisut kuten 'moukaroi'.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se asettaa sotatilan ja katuväkivallan samalle viivalle ilman kontekstia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa haastateltava vertaa maita.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko luo jännitteen vertaamalla sotaa ja Suomen turvallisuutta, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'moukaroi' luo voimakkaan mielikuvan väkivallasta, jota vasten Suomen turvallisuus asetetaan kyseenalaiseksi.

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun Suomen ja Qatarin välille, mutta ei demonisoi ryhmiä.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyvä 'eliittiin' tai 'järjestelmään' kohdistuva kritiikki on vähäistä, mutta Suomen turvallisuuden kyseenalaistaminen on populistinen piirre.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on haastattelu, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista haastattelun muodossa.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'moukaroi' ja sisällön kuvaus sodan arkipäiväistymisestä ovat ristiriidassa.
  • JO 21: Suomen turvallisuustilanteen kritiikki on yksipuolista ilman vastapuolen ääntä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Henkilökohtainen näkökulma sotaan on tuore, mutta vertailu Suomeen on toistuva teema.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Qatarissa asuvia länsimaalaisia, jotka haluavat normalisoida elämäänsä sotatilassa, sekä lukijoita, jotka hakevat vahvistusta Suomen turvallisuustilanteen kriittiselle tarkastelulle.
Pelissä Turvallisuuden kokemus vs. objektiivinen riski. Juttu käsittelee vain edellistä, jättäen huomioimatta ohjushyökkäysten ja katuväkivallan välisen luonne-eron.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että yksilön subjektiivinen kokemus on vertailukelpoinen mittari maiden turvallisuudelle. ”Suomalais-amerikkalainen Amanda Lehtinen tuntee olonsa turvallisemmaksi Iranin moukaroimassa Qatarissa kuin Suomessa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen rikollisuuden tekijät ja syyt jäävät epämääräisiksi, kun taas Qatarin turvallisuus on suoraan hallinnon ansiota. ”Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat paljon päihdeongelmia ja väkivaltaa”
Kuka saa äänen Haastateltavan ääni dominoi koko artikkelia, ja viranomaistieto (UM) on alisteinen haastateltavan henkilökohtaiselle kokemukselle. ”Lehtinen muistuttaa, että Qatar on normaalioloissa hyvin turvallinen”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli käyttää yksilön kokemusta Qatarin turvallisuudesta välineenä, jolla kyseenalaistetaan Suomen turvallisuusympäristö. Lukijalle välittyy kuva, jossa sotaohjukset nähdään hallittavana 'uutena normaalina', kun taas Suomen rikollisuus esitetään arvaamattomana ja pelottavana uhkana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastattelu on rakennettu nimenomaan Suomen ja Qatarin turvallisuuden vertailuun, vaikka konteksti on sotatila. Valinta korostaa haastateltavan halua etääntyä Suomen turvallisuuskeskustelusta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sodan kuvaaminen 'moukarointina' ja 'uudeksi normaaliksi'.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan Olivia Din Belle muut analyysit →
Iran Amanda Lehtinen Ulkomaat Suomi Qatar Tampere kotimaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Länsi-Aasia
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Sota
  • Aseelliset konfliktit

Tiedot tästä analyysistä

Qatarissa asuva Amanda Lehtinen kertoo, [...485 sanaa...] kauppakeskus Ratinan lähistöllä, eikä Ratinassa._

Sisältö haettu
17.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →