Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uusi tutkimus seurasi 1997 syntyneitä: Iso osa naisista saanut mielenterveyteen liittyvää Kelan tukea

Ilta-Sanomat Uutinen 22.9.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin merkittävän sukupuolieron mielenterveyspalveluiden käytössä, mutta jättää lukijan pohtimaan, johtuuko ero todellisesta sairastavuudesta vai palveluiden saavutettavuudesta ja hakeutumiskynnyksestä. Lukijalle välittyy kuva laajasta ilmiöstä, joka koskettaa suurta osaa ikäluokasta, mutta syyt erojen taustalla jäävät avoimiksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Suvi Hautanen · 22.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee nuorten mielenterveyspalveluiden käyttöä väestötason ilmiönä.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja perustuu Kelan julkaisemaan tutkimusdataan. Se ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai pyri vaikuttamaan lukijaan, vaan raportoi havainnot asiallisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhtaasti tilastollinen raportti eikä sisällä ideologisia kehyksiä tai poliittisia kannanottoja.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kelan tutkimuksen tuottama tilastotieto
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Syitä sukupuolieroille ei avata. — Lukija voi tulkita eron virheellisesti pelkäksi sairastavuuseroiksi, vaikka kyse voi olla myös hakeutumiskynnyksestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tilastollinen raportointi Asiantuntijan äänen korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Aihepiiri (nuorten mielenterveys) herättää luonnostaan huolta lukijassa.

Realismi

Teksti pysyy asiallisena ja tilastokeskeisenä.

Artikkeli ei käytä manipuloivia tunnetekniikoita, vaan luottaa tutkimustulosten välittämiseen.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimuksen päähavainnon.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee tutkimuksen aihetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen raportti, ei sisällä kritiikkiä yksittäisiä tahoja kohtaan.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen kautta.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Kela) on mainittu selkeästi.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen tai monisyisen ilmiön taustojen lähdekritiikki puuttuu (esim. miksi erot syntyvät).
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan Kelan tiedotteeseen ja tutkimukseen, ei sisällä omaa syvempää analyysia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Kelan tutkimusyksikköä ja yhteiskunnallista keskustelua nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeesta, tehden näkyväksi palveluiden käytön laajuuden.
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden ja palvelujärjestelmän vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan tuen tarpeista ja niiden tunnistamisesta. ”tarvitaan lisää tietoa siitä, miten nuorten miesten ja naisten erilaiset tuen tarpeet tunnistetaan”
Kuka saa äänen Kelan tutkimuspäällikkö on ainoa ääni, joka tulkitsee tuloksia. ”Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori sanoo tiedotteessa.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli nostaa esiin merkittävän sukupuolieron mielenterveyspalveluiden käytössä, mutta jättää lukijan pohtimaan, johtuuko ero todellisesta sairastavuudesta vai palveluiden saavutettavuudesta ja hakeutumiskynnyksestä. Lukijalle välittyy kuva laajasta ilmiöstä, joka koskettaa suurta osaa ikäluokasta, mutta syyt erojen taustalla jäävät avoimiksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu ulkopuolista asiantuntijaa tai nuorisopsykiatria, joka voisi avata syitä sukupuolieroille; tämä olisi tuonut syvyyttä pelkän tilastollisen raportoinnin rinnalle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 1 tilastoaihetta
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastolliseen tutkimukseen, joten sen väitteet ovat suoraan tarkistettavissa Kelan aineistosta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna90

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö Suomessa

Suositellut lähteet

  • Kela
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen terveys laajempi kuva → Katso kirjoittajan Suvi Hautanen muut analyysit →
terveys kotimaa Miika Vuori Kela
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kelan selvityksessä näkyy suuri ero [...255 sanaa...] ilmiöistä ylipäätään puhumme, Vuori sanoo.

Sisältö haettu
23.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella