Analyysi artikkelista: Euroopan halki ei tule nyt juurikaan turvapaikanhakijoita Suomeen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatuksen tiukentuneesta rajaturvallisuudesta ja esittää sen onnistuneena ratkaisuna turvapaikanhakijoiden määrän vähenemiseen. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen rajat ovat nyt tehokkaasti suojattuja, ja samalla itärajan tilanne kehystetään hallitsemattomaksi poikkeukseksi, johon viranomaisilla ei ole selkeää ennustetta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta nojaa vahvasti viranomaisnäkökulmaan. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja raportoi tilanteesta neutraalisti ilman provokatiivista kieltä.
Artikkeli raportoi viranomaistietoa ja tilastoja ilman selkeää ideologista kehystä. Vaikka aihepiiri on maahanmuuttopoliittinen, teksti keskittyy operatiiviseen tilannekuvaan eikä ota kantaa arvokysymyksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkökulma rajaturvallisuuden tehokkuudesta.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Turvapaikanhakijoiden tai ihmisoikeusjärjestöjen näkökulma rajojen tiukentumisesta puuttuu. — Lukija saa vain viranomaisnäkökulman, eikä ymmärrä tiukentuneiden rajatoimien vaikutuksia yksilöiden oikeusturvaan.
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi turvapaikanhakijoiden määrä on muuttunut globaalisti, puuttuu. — Ilman laajempaa kontekstia lukija voi tulkita tilanteen johtuvan vain suomalaisista tai pohjoismaisista toimista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa realismiin esittämällä tilanteen viranomaistiedon ja tilastojen valossa.
Rajojen hallittavuutta ja rauhallisuutta korostetaan.
Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli pyrkii asialliseen raportointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa todetaan turvapaikanhakijoiden määrän laskeneen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen pääsanoman: "Euroopan halki ei tule nyt juurikaan turvapaikanhakijoita Suomeen".
Otsikko on toteava ja neutraali, eikä sisällä latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan keskittyy tilastolliseen raportointiin.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa vastaan eliitti -asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa kritisoidaan tai kuvataan turvapaikanhakijoiden reittejä, mutta heitä tai heidän edustajiaan ei kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktiapohjainen raportointi erotettu mielipiteistä.
- JO 7: Käytetty viranomaislähdettä tilannekuvan pohjana.
- JO 10: Lähteet on nimetty ja viranomaisnäkökulma on selkeä.
Heikkoudet
- JO 21: Artikkelissa ei kuulla turvapaikanhakijoiden tai muiden tahojen näkemyksiä, mikä jättää raportoinnin yksipuoliseksi.
- JO 21: Vastapuolen tai muiden näkökulmien puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia viranomaistiedotteesta, ei sisällä uutta tutkivaa otetta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatuksen tiukentuneesta rajaturvallisuudesta ja esittää sen onnistuneena ratkaisuna turvapaikanhakijoiden määrän vähenemiseen. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen rajat ovat nyt tehokkaasti suojattuja, ja samalla itärajan tilanne kehystetään hallitsemattomaksi poikkeukseksi, johon viranomaisilla ei ole selkeää ennustetta.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu tilastollisiin väittämiin turvapaikanhakijoiden määristä, joiden ristiintarkistaminen virallisista lähteistä on olennaista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- turvapaikanhakijoiden määrät Suomessa 2015-2025
- EU:n sisäiset turvapaikanhakijoiden siirrot
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Migri
- Eurostat
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →