← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kylmäävä skenaarioharjoitus Suomessa: Venäjältä Suomea vastaan ”laajamittainen ohjusisku ja salamurhia”

Iltalehti Uutinen 9.5.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän suorasta sotilaallisesta iskusta Suomeen osana viranomaisten harjoitustoimintaa. Vaikka skenaario on kuvitteellinen, sen yksityiskohtainen kuvaus salamurhista ja infrastruktuurin tuhoamisesta luo lukijalle tunteen välittömästä ja konkreettisesta uhasta, mikä vahvistaa viranomaisten varautumistoimien oikeutusta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli välittää viranomaisten näkökulman varautumisen tärkeydestä.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan uutismainen, mutta valitsee kuvaukseensa dramaattisia yksityiskohtia skenaariosta, mikä ohjaa lukijan kokemusta uhasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa Suomen virallista turvallisuuspoliittista linjaa ja varautumista, eikä se asetu poliittisesti vasemmisto-oikeisto-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten varautumisen välttämättömyys
  • Venäjän muodostama sotilaallinen uhka

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi diplomaattinen konteksti tai vaihtoehtoiset näkemykset Venäjän toiminnasta puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan uhan todennäköisyydestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Realismi
Pelko

Skenaarion yksityiskohtainen kuvaus salamurhista ja iskuista herättää turvattomuutta.

Realismi

Viranomaisten näkökulma korostaa varautumisen järkevyyttä.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko korostaa uhkakuvia.

Latautunut kieli

Sanojen 'kylmäävä' ja 'salamurhat' käyttö.

Tunnevetoaminen on sidottu viranomaisten harjoitusskenaarioon, mutta se on kirjoitettu tavalla, joka korostaa uhkaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kuvataan HVK:n skenaariota.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää dramaattisia ilmauksia kuten 'kylmäävä' ja 'salamurhia' houkutellakseen lukijan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sanojen 'kylmäävä' ja 'salamurhia' käyttö lataa otsikon voimakkaalla uhkakuvalla.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli asettaa Venäjän uhaksi, mikä on linjassa virallisen turvallisuuspolitiikan kanssa.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi viranomaisten harjoituksesta, ei kritisoi yksittäistä tahoa tavalla, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli perustuu viranomaisten julkaisemaan skenaarioon.
  • JO 7: Lähdeaineisto on selkeästi osoitettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkiseen tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Huoltovarmuuskeskusta ja viranomaisia, sillä artikkelin kehystys korostaa varautumisen välttämättömyyttä ja yhteiskunnan kykyä sietää kriisejä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän hyökkäys on realistinen ja varautumisen arvoinen skenaario, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”Venäjä kohdistaa Suomeen voimakasta poliittista painostusta sekä laajaa vakoilua ja kyber- sekä hybridivaikuttamista.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat viranomaisten edustajat, jotka vahvistavat harjoituksen tärkeyden. ”Harjoitus osoitti, miten laaja-alaisesti kriisi vaikuttaisi yhteiskuntaan. – – sanoo HVK:n johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen”
Tunnelma Pelko, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän suorasta sotilaallisesta iskusta Suomeen osana viranomaisten harjoitustoimintaa. Vaikka skenaario on kuvitteellinen, sen yksityiskohtainen kuvaus salamurhista ja infrastruktuurin tuhoamisesta luo lukijalle tunteen välittömästä ja konkreettisesta uhasta, mikä vahvistaa viranomaisten varautumistoimien oikeutusta.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että artikkelin valinta nostaa esiin nimenomaan 'salamurhat' ja 'ohjusiskut' palvelee lukijoiden huomion kiinnittämistä dramaattisimpiin elementteihin, mikä tekee viranomaisten harjoituksesta uutisarvoisemman.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Lieva

Skenaarion yksityiskohtainen kuvaus väkivallasta ja iskujen laajuudesta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen huoltovarmuuskeskus laajempi kuva Katso kirjoittajan Teppo Ovaskainen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolustuspolitiikka
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Puolustus ja rajavalvonta & maanpuolustus
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Levottomuudet ja sodat

Tiedot tästä analyysistä

Huoltovarmuuskeskuksen skenaariossa sota Ukrainassa on [...675 sanaa...] Logistiikka 2030 -ohjelmasta, Huoltovarmuuskeskus kertoo.

Sisältö haettu
11.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →