Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Miesten pahoinvoinnin syyt eivät löydy vain peiliin katsomalla

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 15.4.2024
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja haastaa vallitsevan keskustelukulttuurin, jossa miesten pahoinvointi kuitataan usein yksilön omana syynä. Lukijalle välittyy kuva, että miesten mielenterveysongelmat ovat systemaattinen epäkohta, jota yhteiskunta ei tunnista riittävän vakavasti, ja että keskustelun polarisointi naisten oikeuksien vastustamiseen estää todellisten ratkaisujen löytämisen.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat Mikko Laajola · 15.4.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Kirjoittaja tarkastelee aihetta inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, korostaen yksilön hyvinvointia.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoittaja edustaa selkeää mielipidettä, mikä on genren mukaista. Teksti on kuitenkin argumentoitu ja viittaa viralliseen selvitykseen, mikä pitää vinouman kohtuullisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan nostaa esiin sukupuolten väliseen keskusteluun liittyvän epäkohdan. Lukijan ajatus taipuu tunnistamaan miesten erityistarpeet.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Miesten pahoinvointi on rakenteellinen ongelma.
  • Miesten ongelmien sivuuttaminen on epäoikeudenmukaista.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu miesten ja naisten mielenterveyspalveluiden resursseista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, ovatko palvelut puutteellisia kaikille vai erityisesti miehille.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Vastakkainasettelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja on turhautunut vallitsevaan keskustelutapaan, jossa miesten ongelmat kuitataan yksilön syyksi.

Huoli

Huoli poikien ja nuorten miesten mielenterveydestä ja syrjäytymisestä.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'kaksoisstandardi' käytetään vahvistamaan argumenttia.

Konflikti- tai kriisikehys

Miesten ja naisten pahoinvoinnin käsittelytapoja asetetaan vastakkain.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle ja se palvelee kirjoittajan tavoitetta herättää keskustelua aiheesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on kantaaottava ja tiivistää kirjoittajan pääargumentin.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vastakkainasettelua peiliin katsomisen ja rakenteellisten syiden välillä: Miesten pahoinvoinnin syyt eivät löydy vain peiliin katsomalla.

Kärjistys: 25/100

Teksti asettaa 'peiliin katsomisen' ja 'rakenteet' vastakkain, mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 20/100

Kirjoittaja ei käytä populistista kieltä, vaan argumentoi asiallisesti.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Marko Vuorinen on mainittu, mutta hänelle ei ole annettu suoraa puheenvuoroa tässä kirjoituksessa, mikä on tyypillistä mielipidepalstalle.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selvästi erotettu uutisoinnista.
  • JO 7: Kirjoittaja viittaa viralliseen STM:n selvitykseen.
  • JO 11: Mielipidekirjoitus on selkeästi merkitty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta kirjoittaja tuo siihen ajankohtaisen näkökulman STM:n selvityksen kautta.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee miesten hyvinvointia korostavia tahoja, jotka pyrkivät siirtämään keskustelun painopisteen yksilön vastuusta rakenteellisiin epäkohtiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että miesten pahoinvointia kohdellaan yhteiskunnallisessa keskustelussa epäoikeudenmukaisesti verrattuna naisten pahoinvointiin. ”Kun naiset voivat huonosti, syitä etsitään rakenteista. Kun miehet voivat huonosti, syy löytyy peilistä.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja haastaa vallitsevan keskustelukulttuurin, jossa miesten pahoinvointi kuitataan usein yksilön omana syynä. Lukijalle välittyy kuva, että miesten mielenterveysongelmat ovat systemaattinen epäkohta, jota yhteiskunta ei tunnista riittävän vakavasti, ja että keskustelun polarisointi naisten oikeuksien vastustamiseen estää todellisten ratkaisujen löytämisen.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja hyödyntää virallista STM:n selvitystä legitimoidakseen näkemyksensä, mikä antaa kolumnille painoarvoa uutismedian mielipidepalstalla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu STM:n selvitykseen, jonka väittämiä voidaan tarkistaa virallisista tilastoista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Miesten mielenterveyspalveluiden käyttö
  • Poikien syrjäytyminen

Suositellut lähteet

  • THL
  • STM
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen sosiaali- ja terveysministeriö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikko Laajola muut analyysit →
sosiaali- ja terveysministeriö Marko Vuorinen työelämä kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Lukijan mielipide|Poikien ja nuorten miesten [...140 sanaa...] katsoa siihen. Mikko Laajola Helsinki

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →