Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putin paljasti kuvitelmansa Suomesta: ”Rakentavat jo rajaa Siestarjoelle”

Ilta-Sanomat Uutinen 10.5.2026
Pisteet
78
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli paljastaa Vladimir Putinin käyttävän Suomea koskevaa disinformaatiota ja ironista kuvakieltä, jota venäläinen media tulkitsee virheellisesti faktana. Lukijalle välittyy kuva Venäjän valtionhallinnon ja tiedotusvälineiden yhteistyöstä, jossa todellisuutta vääristellään tarkoituksellisesti Suomen Nato-jäsenyyden mustamaalaamiseksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Arja Paananen · 10.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän valtion viestintää kriittisestä, suomalaisesta näkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi kriittinen Venäjän valtionhallintoa kohtaan, mikä on odotettavissa uutisoinnissa, joka käsittelee disinformaatiota. Se ei kuitenkaan vääristele faktoja, vaan osoittaa Putinin väitteiden ristiriitaisuuden.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa perinteistä ulkopoliittista uutisointia, jossa Venäjän valtion viestintää arvioidaan kriittisesti. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi Venäjän johdon puheista ja niiden vastaanotosta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän viestintä on disinformaatiota
  • Suomen Nato-jäsenyys on puolustuksellinen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta Venäjän valtion viestintää kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'ryöpytys' ja 'kuvitelma' käytetään kuvaamaan Putinin puheita.

Ironia tai sarkasmi

Artikkeli korostaa Putinin ironista sävyä ja sen väärinymmärtämistä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kuvaa Putinin omaa retoriikkaa ja sen vaikutuksia venäläisessä mediassa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Putinin puheita Suomesta.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää provokatiivista lainausta Putinin puheesta.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää sanaa 'kuvitelmansa', joka lataa Putinin puheet epäluotettaviksi.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna30
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi julkisesta lehdistötilaisuudesta, jossa Putinin puheenvuoro on jo kuultu.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen taustoittamalla Putinin väitteitä.
  • JO 10: Alkuperäiset lähteet (Kremlin, 78.ru) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen uutistapahtuman aiempaan historialliseen taustaan ja Niinistön kokemuksiin.

6 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee suomalaista lukijaa avaamalla Venäjän johdon käyttämää disinformaatiota ja sen vastaanottoa venäläisessä mediassa, mikä vahvistaa kuvaa Venäjän valtion viestinnän epäluotettavuudesta.
Pelissä Venäjän valtion viestinnän uskottavuus vs. Suomen Nato-jäsenyyden oikeutus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, osoittaen Putinin väitteet perättömiksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija ymmärtää Suomen Nato-jäsenyyden olleen puolustuksellinen eikä hyökkäyksellinen toimi. ”Suomi haki Nato-jäsenyyttä toukokuussa 2022.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäläisen median toimijuus kuvataan passiivisena tai virheellisenä, kun se toistaa Putinin väitteitä. ”Osa Venäjän tiedotusvälineistä uutisoi rajaväitteen kirjaimellisesti.”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa Putinia laajasti, mutta vastapainona käytetään aiempaa tietoa Sauli Niinistön kokemuksista. ”Presidentti Sauli Niinistö on kertonut, että Putin nosti ajatuskuvionsa esiin jo 2012”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli paljastaa Vladimir Putinin käyttävän Suomea koskevaa disinformaatiota ja ironista kuvakieltä, jota venäläinen media tulkitsee virheellisesti faktana. Lukijalle välittyy kuva Venäjän valtionhallinnon ja tiedotusvälineiden yhteistyöstä, jossa todellisuutta vääristellään tarkoituksellisesti Suomen Nato-jäsenyyden mustamaalaamiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on kirjoitettu selkeästi venäläisen disinformaation paljastamiseen erikoistuneen toimittajan näkökulmasta, mikä on tyypillistä kyseisen toimittajan aiemmalle tuotannolle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Putinin puheiden kuvaaminen 'rankaksi ryöpytykseksi'.

Kaikki propagandatekniikat →

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Arja Paananen muut analyysit →
Nato Ulkomaat Kremlin Vladimir Putin Sauli Niinistö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Putin väitti Suomen havittelevan Karjalan [...547 sanaa...] jäseneksi toteutui 4. huhtikuuta 2023.

Sisältö haettu
15.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →