Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä yritti iskeä Saksassa drooneilla – Stubb: Pelottelu ei onnistu

Iltalehti Uutinen 1.9.2026
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna45
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä pysyvänä ja vakavana uhkana, jota vastaan Eurooppa ja Suomi vastaavat yhtenäisesti. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen poliittinen johto on aktiivisesti mukana Saksan tukemisessa, mikä normalisoi tiiviin liittolaisuuden ja nopean reagoinnin hybridiuhkiin.

Uutinen Iltalehti Erika Sirviö , Joakim Kullas · 1.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti poliittisten päättäjien lausuntoihin.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään hallitusta ja presidenttiä tukeva, korostaen heidän nopeaa reagointiaan. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, uutinen raportoi viranomaisten lausunnot asiallisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten lausuntoja ja toimia. Vaikka se korostaa Venäjän uhkaa, kyseessä on vallitseva turvallisuuspoliittinen linja, eikä artikkeli sisällä ideologista puoluepoliittista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen poliittisen johdon yhtenäisyys ja tuki Saksalle
  • Venäjän uhka Euroopalle

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus Venäjän hybridioperaatioiden historiasta tai Saksan sisäpoliittisesta tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain pintapuolisen kuvan tapahtumien syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Yhteenkuuluvuus
Huoli

Venäjän muodostama uhka Euroopalle.

Yhteenkuuluvuus

Suomen ja Saksan välinen solidaarisuus.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'pelottelu' ja 'uhka' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän hybridi-isku ja Euroopan vastaus.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja vastaa uutisen vakavaa aihepiiriä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 55

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääaihetta.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'pelottelu' lataa otsikkoa vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentuu me-vs-Venäjä -asetelmalle.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää populismia; kyseessä on valtiojohdon virallinen linja.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi viranomaisten lausuntoja, ei sisällä kritiikkiä yksittäistä henkilöä kohtaan.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisten lausuntojen kautta.

Heikkoudet

  • JO 35: Olennainen asiavirhe (Saksan liittokanslerin nimi on väärin).
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti viranomaisten omiin tiedotteisiin ja muiden medioiden raportointiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen hallituksen ja presidentin viestintää: tapahtuma esitetään yhtenäisenä rintamana Venäjän uhkaa vastaan, mikä vahvistaa kuvaa Suomesta osana tiivistä läntistä liittokuntaa.
Pelissä Euroopan turvallisuus vs. Venäjän hybridioperaatiot. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa Suomen ja Saksan yhtenäistä vastausta uhkaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän syyllisyys Leipzigin tapahtumiin on kiistaton fakta. ”Saksan hallitus syyttää Venäjää Leipzigin lentokentällä 4. elokuuta tehdystä drooni-iskun yrityksestä.”
Kuka saa äänen Suomen poliittinen johto saa suoran äänen, kun taas Saksan viranomaisten näkemykset välittyvät uutistoimiston kautta. ”Tasavallan presidentti Alexander Stubb lupaa X-alustalla”
Tunnelma Huoli, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä pysyvänä ja vakavana uhkana, jota vastaan Eurooppa ja Suomi vastaavat yhtenäisesti. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen poliittinen johto on aktiivisesti mukana Saksan tukemisessa, mikä normalisoi tiiviin liittolaisuuden ja nopean reagoinnin hybridiuhkiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nimetään Saksan liittokansleriksi Friedrich Merz, vaikka kyseessä on virheellinen tieto (liittokanslerina toimii Olaf Scholz). Tämä viittaa toimitukselliseen huolimattomuuteen tai kiireeseen uutisen tuotannossa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erika Sirviö muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Alexander Stubb Petteri Orpo Alexander Dobrindt Friedrich Merz Venäjä Saksa Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Suomen politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Petteri Orpo kertoi lähettäneensä heti [...219 sanaa...] koko Euroopalle pysyvän, vakavan uhan.

Sisältö haettu
2.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →