Analyysi artikkelista: Loppu ”mututuntumapalkoille”: Uusi malli paljastaa, mitä työstäsi pitäisi oikeasti maksaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi EU-direktiivin mukaisen palkka-avoimuuden ja esittää sen teknisenä, objektiivisena työkaluna. Vaikka lakihankkeen poliittinen kiistaisuus mainitaan, artikkeli keskittyy ratkaisukeskeiseen narratiiviin, jossa uusi malli on vastaus palkkaerojen purkamiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vaikka se painottaa uuden mallin hyötyjä, se mainitsee myös lain viivästymisen ja siihen liittyvän poliittisen kiistan, mikä pitää kokonaiskuvan tasapainoisena.
Artikkeli raportoi hallinnollisesta hankkeesta ja sen haasteista neutraalisti. Se ei ota kantaa poliittiseen kiistaan, vaan antaa tilaa sekä mallin kehittäjän näkemykselle että ministerin kommenteille viivästymisestä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Palkka-avoimuusdirektiivin ja uuden mallin hyödyllisyys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Työnantajajärjestöjen tarkemmat perustelut vastustukselle jäävät mainitsematta. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi laki on ollut riitaisa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja tarpeeseen selkeyttää palkkausprosesseja.
Uusi malli esitetään ratkaisuna epäoikeudenmukaisena pidettyyn mututuntumaan.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen luonteen vuoksi; kyseessä on asiallinen uutisointi uudesta työkalusta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa mallin paljastavan palkkausperusteet, ja juttu kuvaa tätä mallia tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa ratkaisun mututuntumapalkkoihin, mikä on hieman dramatisoiva, mutta vastaa jutun sisältöä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa uuden mallin tavoitteen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan raportoi hallinnollisesta prosessista.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy asiantuntijavetoiseen hallintoon.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työnantajajärjestöjä ei ole kuultu suoraan, vaikka heidän roolinsa riitaisassa valmistelussa mainitaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijatiedot on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 15: Otsikolla on vahva kate jutun sisällössä.
- JO 10: EU-direktiivi ja ministeriön rooli on mainittu alkuperäisinä lähteinä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti ministeriön tiedotteesta ja direktiivin tilanteesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi EU-direktiivin mukaisen palkka-avoimuuden ja esittää sen teknisenä, objektiivisena työkaluna. Vaikka lakihankkeen poliittinen kiistaisuus mainitaan, artikkeli keskittyy ratkaisukeskeiseen narratiiviin, jossa uusi malli on vastaus palkkaerojen purkamiseen. Lukijalle välittyy kuva, että palkkaerojen taustalla on pitkälti järjestelmällinen vinouma, jonka korjaaminen on tekninen ja hallinnollinen prosessi.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti mallin tekniseen kuvaukseen juuri nyt, kun direktiivin toimeenpano on viivästynyt – tämä voi olla pyrkimys viestiä hallinnollisen valmistelun edistymisestä poliittisesta kiistasta huolimatta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli käsittelee palkkaeroja ja niiden rakenteellisia syitä, joiden tarkistaminen vaatisi tilastotietoa.
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small75
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- sukupuolten palkkaerot Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- STM
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →