Analyysi artikkelista: Tänä vuonna ennätysmäärä kuolleita – Tutkija: Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden kasvusta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite98
- GPT-5.6 Luna94
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi väestötilastojen historiallisista muutoksista ja antaa THL:n asiantuntijalle tilaa selittää ylikuolleisuutta koronaepidemialla. Lukijalle välittyy kuva, jossa väestökehityksen huolestuttavat luvut – ennätysmäinen kuolleisuus ja alhainen syntyvyys – kytkeytyvät suoraan pandemian vaikutuksiin, vaikka samalla mainitaan väestön ikääntyminen ja maahanmuuton merkitys väkiluvun kasvulle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on neutraali ja perustuu virallisiin tilastoihin. Asiantuntijan näkemykset on selkeästi attribuoitu, eikä tekstissä ole merkkejä poliittisesta tai ideologisesta vinoumasta.
Artikkeli raportoi tilastoja ja asiantuntija-arvioita neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä tai pyrkimystä ajaa tiettyä poliittista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Koronaepidemian vaikutus kuolleisuuteen
- Väestön ikääntymisen merkitys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kuolleisuuden ennätysmäinen kasvu ja syntyvyyden lasku herättävät huolta väestökehityksestä.
Asiallinen sävy ja tilastojen käyttö vetoavat järkeen.
Ennätysmäisyyden ja historiallisuuden korostaminen otsikossa ja ingressissä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan tilastollisiin faktoihin, ei manipulointiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kuolleisuuden kasvua selitetään koronaepidemialla.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko korostaa dramaattista kuolleisuuden kasvua, mutta on asiasisällöltään informatiivinen.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee tilastollisen ilmiön ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on neutraali ja asiapohjainen.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tilastoja, ei kritisoi yksittäisiä tahoja.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen pohjalta.
- JO 11: Tosiasiat ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu selkeästi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan Tilastokeskuksen julkistukseen ja asiantuntijahaastatteluun.
6 Rivien välistä
Artikkeli raportoi väestötilastojen historiallisista muutoksista ja antaa THL:n asiantuntijalle tilaa selittää ylikuolleisuutta koronaepidemialla. Lukijalle välittyy kuva, jossa väestökehityksen huolestuttavat luvut – ennätysmäinen kuolleisuus ja alhainen syntyvyys – kytkeytyvät suoraan pandemian vaikutuksiin, vaikka samalla mainitaan väestön ikääntyminen ja maahanmuuton merkitys väkiluvun kasvulle.
7 Tilastokytkos
Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisten väittämien varaan, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna92
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen kuolleisuus 1945-2022
- syntyvyys Suomessa 1900-2022
- koronaepidemian vaikutus ylikuolleisuuteen
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- THL
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →