← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tänä vuonna ennätysmäärä kuolleita – Tutkija: Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden kasvusta

MTV Uutiset Uutinen 27.10.2022
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.6 Luna94
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi väestötilastojen historiallisista muutoksista ja antaa THL:n asiantuntijalle tilaa selittää ylikuolleisuutta koronaepidemialla. Lukijalle välittyy kuva, jossa väestökehityksen huolestuttavat luvut – ennätysmäinen kuolleisuus ja alhainen syntyvyys – kytkeytyvät suoraan pandemian vaikutuksiin, vaikka samalla mainitaan väestön ikääntyminen ja maahanmuuton merkitys väkiluvun kasvulle.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on vahvasti asiantuntijavetoinen, nojaten THL:n tutkimusprofessorin tulkintoihin tilastoista.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja perustuu virallisiin tilastoihin. Asiantuntijan näkemykset on selkeästi attribuoitu, eikä tekstissä ole merkkejä poliittisesta tai ideologisesta vinoumasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tilastoja ja asiantuntija-arvioita neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä tai pyrkimystä ajaa tiettyä poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Koronaepidemian vaikutus kuolleisuuteen
  • Väestön ikääntymisen merkitys
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Kuolleisuuden ennätysmäinen kasvu ja syntyvyyden lasku herättävät huolta väestökehityksestä.

Realismi

Asiallinen sävy ja tilastojen käyttö vetoavat järkeen.

Liioittelu / korostus

Ennätysmäisyyden ja historiallisuuden korostaminen otsikossa ja ingressissä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan tilastollisiin faktoihin, ei manipulointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kuolleisuuden kasvua selitetään koronaepidemialla.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko korostaa dramaattista kuolleisuuden kasvua, mutta on asiasisällöltään informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee tilastollisen ilmiön ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja asiapohjainen.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tilastoja, ei kritisoi yksittäisiä tahoja.

4 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen pohjalta.
  • JO 11: Tosiasiat ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan Tilastokeskuksen julkistukseen ja asiantuntijahaastatteluun.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisviestintää: koronaepidemia esitetään ensisijaisena selityksenä kuolleisuuden kasvulle, mikä vakauttaa tilastollisen poikkeaman hallittavaksi ilmiöksi.
Pelissä Väestökehityksen hallinta vs. pandemian pitkäaikaisvaikutukset. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen koronan roolia kuolleisuuden kasvussa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että koronaepidemian vaikutus on ensisijainen selitys kuolleisuuden kasvulle, vaikka lopulliset kuolemansyyt selviävät vasta myöhemmin. ”Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että suurinta osaa kuolleisuuden kasvusta selittää koronaepidemia.”
Kuka saa äänen THL:n tutkimusprofessori on ainoa asiantuntijaääni, joka tulkitsee tilastoja ja antaa syitä havaituille muutoksille. ”Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että suurinta osaa kuolleisuuden kasvusta selittää koronaepidemia.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli raportoi väestötilastojen historiallisista muutoksista ja antaa THL:n asiantuntijalle tilaa selittää ylikuolleisuutta koronaepidemialla. Lukijalle välittyy kuva, jossa väestökehityksen huolestuttavat luvut – ennätysmäinen kuolleisuus ja alhainen syntyvyys – kytkeytyvät suoraan pandemian vaikutuksiin, vaikka samalla mainitaan väestön ikääntyminen ja maahanmuuton merkitys väkiluvun kasvulle.

7 Tilastokytkos 94/100, 3 tilastoaihetta
94/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisten väittämien varaan, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna92

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen kuolleisuus 1945-2022
  • syntyvyys Suomessa 1900-2022
  • koronaepidemian vaikutus ylikuolleisuuteen

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia Katso aiheen kotimaa laajempi kuva Katso kirjoittajan MTV Uutiset – STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Syntyvyys
  • Kuolleet
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa kuoli alkuvuonna enemmän ihmisiä [...506 sanaa...] muutettu kauttaaltaan 27.10. kello 18.25._

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →