Analyysi artikkelista: Asiantuntija: Näin kävisi, jos Suomi ampuisi ilmatilaa loukkaavan venäläishävittäjän alas
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev41
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo. Yksi raadin jäsen ei vastannut.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo. Yksi raadin jäsen ei vastannut.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa Sanna Marinin ehdotuksen vastakkain asiantuntijatiedon ja nykyisen hallituksen linjan kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että Marinin ehdotus on harkitsematon ja sotahistoriallisesti tai diplomaattisesti kestämätön, kun taas asiantuntijan ja hallituksen näkemykset esitetään maltillisina ja realistisina.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen asiantuntijan käytön osalta, mutta valitsee näkökulman, joka keskittyy Marinin ehdotuksen kritisoimiseen. Tämä näkyy erityisesti ingressissä ja asiantuntijan valinnassa.
Artikkeli raportoi poliittisesta keskustelusta ja antaa äänen sekä asiantuntijalle että hallituksen edustajille. Vaikka se kritisoikin Marinia, se tekee sen asiantuntijan ja muiden poliitikkojen kautta, mikä pitää jutun yleislinjan neutraalina.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Marinin ehdotuksen epärealistisuus
- Nykyisen protokollan noudattamisen tärkeys
Kritisoidut tahot
- Sanna Marin
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Marinin ehdotuksen perusteluja ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi ehdotus on tehty.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja sotahistorialliseen realismiin.
Vuoden 2015 Turkin ja Venäjän välistä selkkausta käytetään esimerkkinä.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja artikkeli pyrkii asialliseen analyysiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small60
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo. Yksi raadin jäsen ei vastannut.
Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Otsikko lupaa asiantuntijan analyysin, mikä on informatiivista, mutta 'Näin kävisi' -rakenne on hieman houkutteleva.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen neutraalisti.
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo. Yksi raadin jäsen ei vastannut.
Artikkeli raportoi poliittisesta erimielisyydestä, mutta ei polarisoi itse.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo. Yksi raadin jäsen ei vastannut.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sanna Marin on mainittu ja hänen ehdotustaan kritisoidaan, mutta hän ei saa vastata kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (italialaislehti) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä Marin ei saa vastata kritiikkiin jutussa.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tavanomainen uutinen, joka reagoi ajankohtaiseen poliittiseen puheeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa Sanna Marinin ehdotuksen vastakkain asiantuntijatiedon ja nykyisen hallituksen linjan kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että Marinin ehdotus on harkitsematon ja sotahistoriallisesti tai diplomaattisesti kestämätön, kun taas asiantuntijan ja hallituksen näkemykset esitetään maltillisina ja realistisina.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa Marinin ehdotuksen esiin juuri nyt ja miksi se keskittyy niin voimakkaasti sen kritisoimiseen asiantuntijan kautta, vaikka aiheesta on olemassa myös muita näkökulmia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →