← Etusivu

Analyysi artikkelista: SDP:n eduskuntaryhmä valitsee uuden puheenjohtajan

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 7.9.2023
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajavalinnan puolueen sisäisenä valtakamppailuna, jossa vastakkain ovat Sanna Marinin lähipiiriin kuuluva Krista Kiuru ja yhtenäisyyttä korostava Tytti Tuppurainen. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on yhä jakautunut, ja jossa Kiurun ehdokkuus nähdään riskialttiina hänen aiemman ministerikauden tyylinsä vuoksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee puoluetta poliittisena toimijana ja sen sisäisiä valtasuhteita.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutinen, mutta Kiurun kuvaaminen 'riskivalintana' tuo mukaan subjektiivista sävyä, joka ohjaa lukijan tulkintaa ehdokkaiden välisestä erosta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi puolueen sisäisestä valintaprosessista ilman selkeää ideologista suuntaa. Vaikka Kiuruun kohdistuu kriittinen arvio, se esitetään osana puolueen sisäistä dynamiikkaa, ei kirjoittajan poliittisena kannanottona.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolueen sisäinen jakautuneisuus
  • Krista Kiurun riskiprofiili

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva taustoitus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli käsittelee ehdokkuuksia pragmaattisena poliittisena pelinä.

Konflikti- tai kriisikehys

Puolueen jakautuneisuus ja ehdokkaiden väliset erot korostavat tilanteen jännitteisyyttä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja pysyy uutisoinnin rajoissa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja informatiivinen.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli mainitsee puolueen jakautuneisuuden, mutta raportoi sen neutraalisti.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ehdokkaat Krista Kiuru ja Tytti Tuppurainen ovat saaneet esittää näkemyksensä.

4 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perinteinen uutisraportti puolueen sisäisestä prosessista.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee SDP:n sisäistä valtadynamiikkaa seuraavia lukijoita, sillä se nostaa esiin ehdokkaiden väliset erot ja riskiprofiilit puolueen yhtenäisyyden kannalta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan tuntevan puolueen sisäiset ryhmittymät ja niiden väliset jännitteet. ”SDP tunnetaan varsin jakautuneena puolueena, ja Kiurun tiedetään kuuluvan niin sanottuihin marinilaisiin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden motiivit ja puolueen sisäiset paineet kuvataan toimijoina, jotka ohjaavat ehdokkuuksia. ”Moni on puoluekokouksessa pyytänyt minua asettumaan ehdolle”
Kuka saa äänen Ehdokkaat saavat äänen omien ilmoitustensa kautta, mutta puolueen sisäistä jakautuneisuutta arvioidaan ulkopuolisena analyysinä. ”Olen päättänyt olla tähän tehtävään käytettävissä. Haluan olla ryhmän yhtenäisyyden ja yhteistyön edistäjä”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kehystää SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajavalinnan puolueen sisäisenä valtakamppailuna, jossa vastakkain ovat Sanna Marinin lähipiiriin kuuluva Krista Kiuru ja yhtenäisyyttä korostava Tytti Tuppurainen. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on yhä jakautunut, ja jossa Kiurun ehdokkuus nähdään riskialttiina hänen aiemman ministerikauden tyylinsä vuoksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Kiurun 'riskivalintana' nimenomaan muiden eduskuntaryhmien näkökulmasta, mikä voi viitata pyrkimykseen korostaa puolueen sisäistä epävarmuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset

Tiedot tästä analyysistä

Tehtävää tavoittelemaan ovat ilmoittautuneet viime [...198 sanaa...] viime hallituksen Eurooppa- ja omistajaohjausministerinä.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →