Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Muoti | Keikarit kertovat, kuinka heitä tuijotetaan Helsingin kaduilla

Helsingin Sanomat Haastattelu 8.8.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
48
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää muotia välineenä kyseenalaistaa suomalaista perinteistä mieheyden käsitettä. Rivien välistä välittyy vahva kritiikki perinteistä suomalaista mieheyttä kohtaan, jota pidetään tukahduttavana ja jopa radikalisoitumiselle altistavana tekijänä.

Artikkeli on kevyt muotijuttu, joka käyttää haastateltavan mielipiteitä alustana laajemmalle yhteiskunnalliselle kritiikille.

Haastattelu Helsingin Sanomat HS-tilaajille Sonja Hietto · 8.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta yksilön kokemusten ja identiteetin kautta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa haastateltavalle tilaa esittää vahvoja yleistyksiä ilman haastamista. Yksipuolinen näkökulma ja provokatiivinen väite perinteisen mieheyden ja uusnatsismin yhteydestä nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys edustaa arvoliberaalia näkökulmaa, joka kyseenalaistaa perinteiset sukupuoliroolit ja pitää niitä haitallisina yhteiskunnalle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perinteisen maskuliinisuuden kritiikki
  • Yksilöllisen pukeutumisen merkitys

Kritisoidut tahot

  • Suomalainen mies
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perinteisen mieheyden puolustaminen tai sen myönteisten piirteiden käsittely puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan aiheesta, jossa perinteinen mieheys esitetään vain negatiivisena.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Haastateltava paheksuu perinteistä suomalaista mieheyden kuvaa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'tukahdutettu' ja 'uusnatsit' käyttö lataa tekstiä voimakkaasti.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä haastateltava yhdistää perinteisen mieheyden suoraan ääriliikkeisiin, mikä on manipuloiva tapa perustella omaa näkemystä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja haastattelun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on kohtuullisen informatiivinen, mutta käyttää 'keikarit'-sanaa herättämään huomiota.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kuvaileva, vaikka 'keikari'-sana on hieman vanhahtava ja latautunut.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua 'tukahdutetun' perinteisen mieheyden ja 'vapaan' yksilöllisen ilmaisun välille.

Populismi: 30/100

Haastateltava käyttää 'suomalainen mies' -yleistystä, joka on populistinen tapa luokitella suuri ihmisryhmä yhtenäiseksi ja negatiiviseksi toimijaksi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevaa 'suomalaista miestä' tai perinteisten arvojen edustajia ei kuulla.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — haastateltavan sitaatit on selkeästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki — haastateltavan radikaaleja väitteitä ei haasteta tai kontekstoida.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen — perinteisen mieheyden edustajia tai kriittistä näkökulmaa ei kuulla.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tyypillinen elämäntapa- ja kulttuurijuttu.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee muodin ja yksilöllisen itseilmaisun edistäjiä, jotka haluavat haastaa perinteisiä suomalaisia maskuliinisuuden normeja.
Pelissä Perinteinen maskuliinisuus vs. yksilöllinen itseilmaisu. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, esittäen perinteisen mieheyden negatiivisena ja rajoittavana tekijänä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että perinteinen suomalainen miehen kuva on suoraan yhteydessä yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten radikalisoitumiseen. ”Suomalaisen mies ei puhu eikä pussaa. Mielestäni se vaikuttaa tosi paljon yhteis­kuntaan ja tekee miehistä epä­varmoja, ja sitten niistä saattaa tulla jotain uusnatseja.”
Kuka saa äänen Haastateltava saa kertoa näkemyksensä suoraan, ja artikkeli antaa tälle näkemykselle tilaa ilman vastapainoa. ”Leevi Owie: 'Suomessa yleinen miehen kuva on tukahdutettu.'”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli käyttää muotia välineenä kyseenalaistaa suomalaista perinteistä mieheyden käsitettä. Rivien välistä välittyy vahva kritiikki perinteistä suomalaista mieheyttä kohtaan, jota pidetään tukahduttavana ja jopa radikalisoitumiselle altistavana tekijänä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastateltavan varsin radikaali väite perinteisen mieheyden ja uusnatsismin yhteydestä jätetään ilman journalistista kontekstointia tai vastapainoa, mikä voi vahvistaa lukijan mielikuvaa haastateltavan näkemyksestä ainoana totuutena.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään voimakkaita termejä kuvaamaan perinteistä mieheyttä.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kulttuuri ja viihde laajempi kuva → Katso kirjoittajan Sonja Hietto muut analyysit →
kulttuuri ja viihde Leevi Owie Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

Viisi nuorta miestä kertoo mieheyden [...60 sanaa...] niistä saattaa tulla jotain uusnatseja.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →