Analyysi artikkelista: Perussuomalaiset | Perussuomalaiset julkaisi lippiksen vastineena Sdp:lle
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- Mistral Small85
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi poliittisesta symboliikasta, jossa vastakkainasettelu Sdp:n ja Perussuomalaisten välillä kärjistyy lippalakki-tason viestinnäksi. Lukijalle välittyy kuva politiikasta, jossa substanssin sijaan korostuvat sosiaalisen median poseeraukset ja toisen osapuolen leimaaminen, mikä normalisoi poliittisen keskustelun muuttumisen provokaatioiden vaihtamiseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli keskittyy vahvasti Perussuomalaisten reaktioon, mikä antaa sille enemmän tilaa kuin Sdp:n alkuperäiselle kritiikille. Rakenne on kuitenkin muodollisesti tasapainoinen, sillä molempien osapuolten näkemykset on tuotu esiin.
Artikkeli raportoi molempien puolueiden provokaatioista ja vastauksista ilman, että se asettuu kummankaan puolelle. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi poliittisesta sanailusta, jossa ideologinen suunta ei ratkea.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten tapa reagoida kritiikkiin
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi puolueiden välinen yhteistyö on niin vaikeaa, puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, mitkä poliittiset kysymykset todellisuudessa jakavat puolueita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Poliittinen sanailu heijastaa puolueiden välistä turhautumista.
Artikkeli rakentuu puolueiden välisen sanasodan ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja rajoittuu poliittisen konfliktin kuvaamiseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti: "Perussuomalaiset julkaisi lippiksen vastineena Sdp:lle".
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small40
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen mutta nostaa esiin provokatiivisen symbolin.
Otsikko on neutraali toteamus tapahtumasta: "Perussuomalaiset julkaisi lippiksen vastineena Sdp:lle".
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small50
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli raportoi polarisoivasta aiheesta, mutta ei itse vahvista vastakkainasettelua: "Perussuomalaisten lippis on vastine Sdp:n kommentteihin."
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli kuvaa populistisia elementtejä, kuten kansa-eliitti-asetelmaa, mutta raportoi niistä neutraalisti: "Antti Lindtman (sd) vastasi kysymällä, uskaltaako mikään puolue mennä perussuomalaisten kanssa hallitukseen."
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Perussuomalaiset että Sdp ovat saaneet esittää näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
- JO 21: Molempien osapuolten näkemykset on tuotu esiin.
- JO 11: Tosiasiat ja mielipiteet on erotettu selvästi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Uutinen raportoi ajankohtaisesta sosiaalisen median ilmiöstä.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi poliittisesta symboliikasta, jossa vastakkainasettelu Sdp:n ja Perussuomalaisten välillä kärjistyy lippalakki-tason viestinnäksi. Lukijalle välittyy kuva politiikasta, jossa substanssin sijaan korostuvat sosiaalisen median poseeraukset ja toisen osapuolen leimaaminen, mikä normalisoi poliittisen keskustelun muuttumisen provokaatioiden vaihtamiseksi.
Herää kysymys, onko uutisen julkaiseminen tässä muodossa omiaan vahvistamaan poliittista polarisaatiota, kun se nostaa provokatiivisen symbolin uutiskynnyksen yläpuolelle ilman syvempää analyysia poliittisen yhteistyön esteistä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →