Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb: Tästä on kyse Ruotsin hävittäjien tulossa Suomeen

Ilta-Sanomat Uutinen 29.8.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin presidentin ja puolustusministerin välisen terminologisen erimielisyyden, mutta kehystää sen toissijaiseksi suhteessa puolustusyhteistyön pitkäjänteisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen viestintä horjuu, mutta puolustusyhteistyö itsessään esitetään vakaana ja pitkään valmisteltuna jatkumona.

Uutinen Ilta-Sanomat Hanna Vesala , Anni Keski-Heikkilä · 29.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee valtiojohdon välistä viestintää ja puolustuspolitiikan linjauksia.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen ja raportoi molempien osapuolten näkemykset. Vinouma on hyvin lievä ja liittyy lähinnä siihen, miten presidentin näkemys on asetettu jutun kehykseksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäyttöä ja hallinnon sisäistä viestintää asiallisesti. Ideologista suuntaa ei välity, ja kirjoittajat tuovat esiin molempien poliitikkojen näkemykset, mikä neutraloi mahdolliset vinoumat.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Presidentin näkemys yhteistyön pitkäjänteisyydestä
  • Hallinnon viestinnällinen ristiriita
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi terminologia (sotilaallinen apu vs. yhteistyö) on poliittisesti merkityksellistä. — Lukija ei välttämättä ymmärrä, miksi presidentin ja ministerin sanavalinnat eroavat toisistaan ja mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy puolustusyhteistyön realiteetteihin ja viranomaislausuntoihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliitikkojen välinen ristiriita nostetaan jutun keskiöön.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja rajoittuu lähinnä poliittisen ristiriidan korostamiseen, mikä on uutisoinnissa tavanomaista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Stubb selittää näkemystään.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko lupaa selitystä, mutta sisältö keskittyy enemmän poliittiseen erimielisyyteen kuin itse hävittäjäyhteistyön tekniseen luonteeseen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aihetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittisesta erimielisyydestä neutraalisti ilman vastakkainasettelun lietsontaa.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkelissa ei ole populistisia piirteitä; se keskittyy viranomaisten väliseen asialliseen keskusteluun.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Stubb että Häkkänen saavat esittää näkemyksensä laajasti.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin molempien osapuolten näkemykset.
  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on erotettu selkeästi faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen uutisraportti poliittisesta lausuntoerosta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee valtiojohtoa, joka pyrkii ylläpitämään kuvaa hallitusta hallitsevasta, pitkäjänteisestä puolustusyhteistyöstä huolimatta viestinnällisistä ristiriidoista.
Pelissä Viranomaisviestinnän yhtenäisyys vs. puolustusyhteistyön jatkuvuus. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa jälkimmäistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ruotsin hävittäjien tulo Suomeen on ensisijaisesti puolustusyhteistyön syventämistä, ei reaktio akuuttiin uhkaan. ”Me suunnittelemme puolustusta pitkällä matkalla”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisen erimielisyyden syy häivytetään toteamalla se vain ristiriidaksi, ilman että arvioidaan kenen vastuu viestinnän epäyhtenäisyydestä on. ”Stubbin lausunto on siis ristiriidassa Häkkäsen kanssa.”
Kuka saa äänen Presidentti Stubb saa pääroolin ja tilaa selittää näkemyksensä, kun taas puolustusministeri Häkkäsen kommentit referoidaan ja asetetaan Stubbin näkemyksen vastapainoksi. ”Stubb sanoo. – Määritelmällisesti ehkä vähän kyseenalainen muotoilu.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli nostaa esiin presidentin ja puolustusministerin välisen terminologisen erimielisyyden, mutta kehystää sen toissijaiseksi suhteessa puolustusyhteistyön pitkäjänteisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen viestintä horjuu, mutta puolustusyhteistyö itsessään esitetään vakaana ja pitkään valmisteltuna jatkumona.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena ollut ensisijaisesti uutisoida puolustusyhteistyöstä vai korostaa hallinnon sisäistä viestintäkatkosta, sillä otsikko lupaa Stubbin selittävän mistä on kyse, mutta juttu keskittyy vahvasti ristiriidan ruotimiseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Hanna Vesala muut analyysit →
politiikka Alexander Stubb Antti Häkkänen Petteri Orpo Suomi Ruotsi Venäjä Nato
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Stubb kiistää, että Ruotsin hävittäjien [...299 sanaa...] muilla jäsenmailla on velvollisuus auttaa.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →