Analyysi artikkelista: Ukrainan tuki | Suomi ostaa Ukrainalle aseita 40 miljoonalla eurolla Yhdysvalloista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Suomen osallistumisen Yhdysvaltojen johtamaan aseistusmalliin, jossa Euroopan maat rahoittavat Yhdysvaltojen aseteollisuutta Ukrainan avustamiseksi. Rivien välistä välittyy kuva tilanteesta, jossa Yhdysvallat on siirtänyt vastuun Ukrainan tuesta Euroopalle, ja Suomi asemoituu tässä kokonaisuudessa aktiiviseksi, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna maltilliseksi toimijaksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinoumapisteet tulevat lähinnä siitä, että se omaksuu hallituksen ja Naton kehystämän tuki-mallin ainoana vaihtoehtona, mutta vastapainona on tuotu esiin vertailua muiden maiden panostuksiin.
Artikkeli raportoi hallituksen päätöksestä neutraalisti. Vaikka se nostaa esiin kritiikkiä tuki-taakan epätasaisuudesta, se ei asetu poliittisesti kummallekaan puolelle, vaan pysyy uutisoinnissa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan tuen välttämättömyys
- Nato-yhteistyön merkitys
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Purl-tuen vaikutuksia Suomen omaan puolustuskykyyn tai budjettiprioriteetteihin ei avata. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten 40 miljoonan euron siirto vaikuttaa Suomen omiin puolustusinvestointeihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa realismiin kuvatessaan Ukrainan tarpeita ja Nato-maiden vastuunjakoa.
Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy faktoihin ja poliittisiin prosesseihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko on toteava ja neutraali.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen hallituksen päätöksestä, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 7: Artikkeli käyttää ulkoisia lähteitä, kuten Kiel-instituuttia.
- JO 7: Lähteet on mainittu ja tiedot ovat tarkistettavissa.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu ajankohtaiseen tiedotustilaisuuteen ja julkiseen tietoon, ei sisällä syvää omaa tutkivaa otetta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Suomen osallistumisen Yhdysvaltojen johtamaan aseistusmalliin, jossa Euroopan maat rahoittavat Yhdysvaltojen aseteollisuutta Ukrainan avustamiseksi. Rivien välistä välittyy kuva tilanteesta, jossa Yhdysvallat on siirtänyt vastuun Ukrainan tuesta Euroopalle, ja Suomi asemoituu tässä kokonaisuudessa aktiiviseksi, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna maltilliseksi toimijaksi.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Suomen suhteellisen pienen panostuksen muihin Pohjoismaihin verrattuna; se voi olla toimittajan tapa luoda kontekstia Suomen tuki-politiikan painopisteistä, mutta se samalla implisiittisesti haastaa hallituksen tavoitteet olla tuen kärjessä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli nojaa vahvasti tilastolliseen vertailuun maiden välisestä tuesta, mikä tekee tilastollisesta ristiintarkastuksesta keskeisen.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ukrainan sotilaallinen tuki maittain
- Suomen puolustusmenot 2026-2027
Suositellut lähteet
- Kiel Institute for the World Economy
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →