Analyysi artikkelista: Kommentti: Fortumin ydinvoimaa Ruotsiin – miten käy Suomen?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna88
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain Ruotsin ja Suomen energiapolitiikan, korostaen Ruotsin hallituksen aktiivista tukea ydinvoimalle. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on jäämässä jälkeen energiakilpailussa, koska valtio ei tarjoa vastaavia tukimalleja kuin naapurimaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kehystää ydinvoiman rakentamisen valtion tuen varaan ja vertaa Suomea epäedullisesti Ruotsiin. Tasapainoa haetaan mainitsemalla pienydinvoimalat ja yksityiset hankkeet.
Artikkeli kritisoi Suomen hallituksen passiivisuutta ydinvoiman tukemisessa, mutta ei aja selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa. Se edustaa pikemminkin teollisuusmyönteistä ja energiapoliittista näkökulmaa, joka on yleinen talousjournalismissa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Valtion tuen välttämättömyys ydinvoimalle
- Ruotsin energiapolitiikan tehokkuus Suomeen verrattuna
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ydinvoiman rakentamisen pitkät aikajänteet ja sähkömarkkinoiden monimutkaisuus jäävät pintapuolisiksi. — Lukija voi saada liian yksinkertaistetun kuvan siitä, että valtion tuki on ainoa ratkaiseva tekijä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen kilpailukyvyn ja energiantuotannon jäämisestä jälkeen.
Asettaa Suomen ja Ruotsin vastakkain ydinvoimakisassa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja tyypillistä kolumnigenrelle, jossa kirjoittaja haluaa herättää keskustelua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin leipätekstin sisältöä. Sitaatti: "Fortumin ydinvoimaa Ruotsiin – miten käy Suomen?"
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa luomaan jännitettä, mutta se on informatiivinen. Sitaatti: "Miten käy Suomen?"
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli vertailee maita, mutta ei demonisoi ketään. Sitaatti: "Jääkö Suomi nyt ydinvoimakisassa häviölle?"
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää lievää vastakkainasettelua valtioiden välillä, mutta ei kansa vs. eliitti -asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa arvioidaan energiapoliittisia valintoja, ei henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kommentiksi.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli perustuu julkisiin tietoihin Fortumin ja Ruotsin hallituksen toimista.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja käsittelee uutistapahtumaa, mutta analyysi noudattaa perinteistä vertailuasetelmaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain Ruotsin ja Suomen energiapolitiikan, korostaen Ruotsin hallituksen aktiivista tukea ydinvoimalle. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on jäämässä jälkeen energiakilpailussa, koska valtio ei tarjoa vastaavia tukimalleja kuin naapurimaa.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Fennovoiman tontin ja Trevianin rahaston aivan jutun lopussa — se antaa lukijalle vaikutelman, että Suomessa on vireillä konkreettisia vaihtoehtoja, vaikka hanke on vielä epävarma.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee megawattitehoja ja sähkön hinnan kehityksen, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä toisi lisäarvoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna68
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ydinvoiman tuotantokustannukset
- sähkön hinta Suomessa ja Ruotsissa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Energiavirasto
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →