Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Uusi juttu, vanhat harhat

Ilta-Sanomat Kolumni 21.8.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • GPT-5.6 Luna52
  • Mistral Small30
  • Gemini 3.1 Flash Lite45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Lukijalle jää kuva, että Uusi Juttu esitetään itseään korostavana projektina, jossa “totuus” ja “mainoksettomuus” toimivat iskulauseina mutta käytännön toiminta näyttäytyy itsepromootiolta. Teksti ohjaa lukijaa epäilemään, miten uskottavuus ja riippumattomuus rakennetaan, ja kiinnittämään huomiota siihen, miten media kutsuu yleisöä “ystäväkseen”.

Kolumni käyttää tapahtumakuvauksen ja ironian keinoin Uusi Juttu -median “totuus”-puheen ja mainosvapauden väitteen kyseenalaistamiseen. Se ei pyri todistamaan väitteitä lähteillä, vaan rakentaa lukijalle tulkinnan siitä, että mediaa markkinoidaan itseään korostaen.

Kolumni Ilta-Sanomat Jyrki Lehtola · 21.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Tekstiä ohjaa kriittinen näkökulma journalismin uskottavuuteen: se tarkastelee, miten media itse kehystää “totuuden” ja miten yleisöä kutsutaan mukaan.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Juttu on kolumni, mutta sen sisäinen kehys on selvästi yksisuuntainen: Uusi Juttu -toimintaa kuvataan kirjoittajan ironian ja epäilyn kautta, ja vastanäkökulmaa tai Uusi Jutun omaa perustelua “totuuden” määrittelylle ei anneta. Rakenteessa korostuvat retoriset kysymykset ja latautunut sanasto, ja “mainosvapaa” -väitettä käsitellään lähinnä kirjoittajan tulkintana ilman erillistä, tasapainoista lähde- tai argumenttivertailua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Teksti ei aja selkeää puoluepoliittista ideologiaa, vaan kohdistaa kritiikin journalismin uskottavuuden ja median markkinoinnin väliseen suhteeseen. Kehystys on kuitenkin ideologisesti neutraali “vahtikoira”-tyyppinen: se hyökkää uskottavuuspuhetta vastaan eikä esimerkiksi tiettyä hallitusta tai ideologista ryhmää vastaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uusi Juttu -median “totuus”-retoriikka näyttäytyy brändäyksenä ja itsepromootiona.
  • Tapahtumien ja mainosmateriaalien (lippalakit, huutomerkki, “totuus kiinnostaa”) kautta syntyy vaikutelma sisäpiiristä ja markkinoinnista.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Uusi Jutun oma selitys siitä, mitä “totuus” tarkoittaa ja miten “mainosvapaa” käytännössä toteutuu, puuttuu. — Ilman vastaperusteluja lukija saa kritiikin näkökulman, mutta ei mahdollisuutta arvioida, onko kirjoittajan tulkinta Uusi Jutun omien määrittelyjen ja käytäntöjen kanssa linjassa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 5 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Ironia ja sarkasmi Valikoiva yksityiskohta Retoriset kysymykset

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Paheksunta / viha
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan seuraamaan, miten “totuus” ja “uusi juttu” -käsitteet kytkeytyvät tapahtumaan ja brändiin.

Paheksunta / viha

Teksti ilmaisee paheksuntaa Uusi Jutun “totuus kiinnostaa” -iskulauseen ja mainosvapauden väitteen ristiriitaisuudesta.

Latautunut kieli

Kirjoittaja käyttää voimakkaita ja arvottavia ilmauksia, kuten “vanhat harhat” ja “ei saatana!”, jotka ohjaavat tulkintaa kriittiseksi.

Retoriset kysymykset

Lopussa esitetään sarja kysymyksiä (esim. “Totuus mistä?”), jotka toimivat argumenttina ilman vastausta.

Kolumni käyttää ironiaa ja latautunutta kieltä nimenomaan kritiikin tehostamiseen. Tunneveto ei ole pelkkää tunnelmointia, vaan se kytkeytyy kirjoittajan keskeiseen väitteeseen: “totuus” ja “mainosvapaa” -puhe näyttäytyvät markkinointina.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 35/100, kärjistys 64

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko “Jyrki Lehtolan kolumni: Uusi juttu, vanhat harhat” lupaa harhojen paljastamista, ja sisältö rakentaa tätä ironian ja epäilyn kautta. Sisällössä “Määritelkää totuus käyttämättä sanoja ”uusi” ja ”juttu”” ja “Totuus mistä?” -kysymykset ohjaavat lukijaa näkemään Uusi Jutun retoriikan harhana.

Klikkihoukutus: 35/100
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small10
  • Gemini 3.1 Flash Lite40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko “Jyrki Lehtolan kolumni: Uusi juttu, vanhat harhat” vihjaa arvottavaan tulkintaan, mutta ei pidätä tietoa.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko lataa vastakkainasettelua “uusi” vs. “vanhat harhat” -kehystämällä Uusi Juttu -ilmiön harhaisuutena.

Kärjistys: 64/100
  • GPT-5.6 Luna64
  • Mistral Small80
  • Gemini 3.1 Flash Lite60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Teksti rakentaa selkeän vastakkainasettelun “totuus”-retoriikan ja sen väitetyn markkinointiluonteen välille, ja käyttää latautunutta, arvottavaa kieltä: “Totuus mistä?” sekä “Totuus kiinnostaa, ei saatana!”

Populismi: 20/100
  • GPT-5.6 Luna12
  • Mistral Small20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Kansa–eliitti-asetelma ei ole läpi jutun hallitseva, mutta lukijaa ohjataan “viattoman sielun” ja yleisön kokemuksen kautta epäilemään markkinointia: “viaton sielu ostaa Uuden Jutun lippalakin… Tinder-kohde kääntyy pois jo ovella”. Asetelma on enemmän kuluttaja-/yleisökokemuksen kuin eliitin vastustamisen varassa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Uusi Juttu -toimijaa kritisoidaan ja sen väitteitä (totuus, mainosvapaa) kyseenalaistetaan, mutta tekstissä ei anneta Uusi Jutulle omaa puheenvuoroa tai suoraa vastausta.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä — “vanhat harhat” kytkeytyy kolumnin kritiikkiin Uusi Jutun “totuus”-puheesta.
  • JO 7: Teksti on selvästi mielipideteksti (kolumni) ja sen tulkinnallinen luonne on tunnistettavissa ironian ja retoriikan kautta.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalainen väite (mainosvapauden ja “totuus”-retoriikan suhde) esitetään ilman lähdekritiikkiä tai vastaperusteluja.
  • JO 9: Tapahtumien ja väitteiden tueksi ei esitetä todennettavia lähteitä tai tarkistuskelpoisia yksityiskohtia (esim. mitä “Uusi Juttu” väittää ja miten).
  • JO 11: Tosiasioiden ja mielipiteen raja ei ole aina selkeä, koska tapahtumakerronta ja arvottavat johtopäätökset sekoittuvat.
6 Omaperäisyys 52/100
52/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kolumni käyttää luovaa, tapahtumamuotoista ironiaa ja vertaa “totuus kiinnostaa” -iskulausetta arkisiin tilanteisiin, mikä tekee kritiikistä mieleenpainuvaa mutta ei välttämättä läpinäkyvää argumentoinnin kannalta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys hyödyttää Uusi Juttu -median kriittistä lukijaa ja kilpailuasetelmassa valtavirran tai perinteisen journalismin puolustajia: juttu rakentaa Uusi Juttu -brändistä “sisäpiirin” ja markkinoinnin kaltaisen toimijan.
Pelissä Journalismin uskottavuus ja totuuden määrittely vs. median markkinointi ja brändäys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, eli sitä miten “totuus” ja riippumattomuus kytkeytyvät Uusi Juttu -toiminnan itsekorostukseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että “totuus” on käsitteenä niin kiistanalainen ja latautunut, että sen määrittelyyn liittyy väistämättä retorisia valintoja ja mahdollinen markkinointitarkoitus. ”Määritelkää totuus käyttämättä sanoja ”uusi” ja ”juttu”, pyytää Jyrki Lehtola.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Uusi Juttu -toiminnan markkinointia ja tapahtumien rakentamista kuvataan tekijöiden kautta, mutta osa vastuusta siirtyy yleisölle suunnattujen “teidän” kysymysten ja oletusten kautta. ”Koska Uusi Juttu olettaa, että Uusi Juttu kiinnostaa, lopuksi kohteliaisuuden nimissä muutama kysymys.”
Kuka saa äänen Tekstissä on runsaasti kirjoittajan omaa puhetta ja ironista kuvailua; Uusi Jutun edustajia ei siteerata suoraan laajasti, vaan heidän toimintansa kuvataan kirjoittajan tulkintana ja tapahtumakokemuksen kehyksessä. ”voin kertoa, miltä se tuntuu, se tuntuu ihanalta kuin olisi kutsuttu pöytään puhumaan Uudesta Jutusta.”
Tunnelma Uteliaisuus, Paheksunta / viha

Lukijalle jää kuva, että Uusi Juttu esitetään itseään korostavana projektina, jossa “totuus” ja “mainoksettomuus” toimivat iskulauseina mutta käytännön toiminta näyttäytyy itsepromootiolta. Teksti ohjaa lukijaa epäilemään, miten uskottavuus ja riippumattomuus rakennetaan, ja kiinnittämään huomiota siihen, miten media kutsuu yleisöä “ystäväkseen”.

8 Propaganda ja pilkka 3 propagandatekniikkaa, 2 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Uusi Juttu -ilmiötä kuvataan arvottavin sanavalinnoin ja pilkahduksin, jotka ohjaavat lukijaa epäilevään tulkintaan.

Toisto Lieva

“Uusi Juttu” ja “totuus” -teemat toistuvat useissa kohdissa, ja ne sidotaan yhä uudelleen samaan kriittiseen kehykseen.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Lieva

Teksti vihjaa, että “totuus” voidaan joko määritellä tai se jää pelkäksi iskulauseeksi; väliin jäävä vaihtoehto (esim. monimerkityksisyys) ei saa tilaa.

Kaikki propagandatekniikat →

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: Uusi Juttu
    Te kerrotte ylpeänä olevanne mainosvapaa media. Eihän se tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, jos suuri osa sisältöänne on itsenne mainostamista?
  • Kohde: Uusi Juttu
    Totuus kiinnostaa, ei saatana!
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kulttuuri ja viihde laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jyrki Lehtola muut analyysit →
kulttuuri ja viihde kotimaa Ilta-Sanomat Uusi Juttu Berliini Helsinki Töölönlahti Vallila Taiteiden yö Journalismin yö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Määritelkää totuus käyttämättä sanoja ”uusi” [...513 sanaa...] käyttämättä sanoja ”uusi” ja ”juttu”.

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →