Analyysi artikkelista: Kommentti: Hallituksen alatyylinen supo-riitely kelpaa naurun aiheeksi maailman tiedustelupalveluille
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli kehystää hallituksen sisäisen riidan ja hallinnollisen virheen farssiksi, jossa pääministerin ja sisäministerin välinen luottamus on murentunut. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka ei kykene perusasioiden tiedonkulkuun, ja jossa ministerit käyvät julkista valtataistelua.
Artikkeli keskittyy enemmän hallituksen väliseen farssiin ja sanailuun kuin itse suojelupoliisin tulevaisuuden substanssiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää vahvasti latautunutta kieltä (esim. 'farssi', 'raivokohtaus', 'hölmöläisten päiväkirja') ja kehystää tapahtumat komediana. Vaikka vastapuolen näkemyksiä on referoitu, kirjoittajan oma ääni dominoi ja ohjaa lukijaa näkemään hallituksen toiminnan epäpätevänä.
Artikkeli kritisoi hallituksen sisäistä toimintakykyä ja tiedonkulkua, mikä on journalistinen vahtikoiratehtävä. Vaikka sävy on kärkevä, se ei asetu ideologisesti vasemmalle tai oikealle, vaan kohdistaa kritiikin hallituksen hallinnolliseen johtamiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen sisäinen tiedonkulku on epäonnistunut.
- Rantasen raivo on osa persujen profiilinnostoa.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suojelupoliisin roolin muutos tiedusteluelimeksi ja siihen liittyvät hallinnolliset haasteet jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa riittävää kuvaa siitä, miksi suojelupoliisin asema on niin kiistanalainen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja ilmaisee turhautumista hallituksen tiedonkulun puutteisiin.
Artikkeli ruokkii epäluottamusta hallituksen yhtenäisyyttä kohtaan.
Sanoja kuten 'farssi', 'sikailu' ja 'raivokohtaus' käytetään kuvaamaan poliittista tilannetta.
Kirjoittaja käyttää sarkastista sävyä kuvaillessaan 'näppäilyvirhettä'.
Hallituksen sisäinen riitely on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on vahvaa ja manipuloivaa, sillä se pyrkii naurunalaisistamaan hallituksen toiminnan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa käsitellään hallituksen riitelyä.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä 'alatyylinen supo-riitely' ja 'naurun aiheeksi'.
Otsikko käyttää latautunutta termiä 'alatyylinen' kuvaamaan poliitikkojen välistä viestintää.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen sisälle, mutta ei demonisoi ulkopuolisia ryhmiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli viittaa hallituksen sisäiseen 'eliitin' tiedonkulun puutteeseen, mutta ei varsinaisesti käytä kansa vs. eliitti -asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Rantanen että Orpo saavat esittää näkemyksensä, vaikka niitä kommentoidaankin ironisesti.
5 Omaperäisyys
Aihe on uutisoitu laajasti, mutta kirjoittaja tuo siihen oman kärkevän kommentoivan otteensa.
6 Rivien välistä
Artikkeli kehystää hallituksen sisäisen riidan ja hallinnollisen virheen farssiksi, jossa pääministerin ja sisäministerin välinen luottamus on murentunut. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka ei kykene perusasioiden tiedonkulkuun, ja jossa ministerit käyvät julkista valtataistelua.
Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena korostaa hallituksen hajoamisen mahdollisuutta, sillä tekstissä viitataan toistuvasti hallituksen mahdolliseen hajottamiseen ilman, että sille esitetään konkreettisia perusteita.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan hallinnollista prosessia.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →