Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Työkyvyn arviointi kuuluu myös työttömälle

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 14.8.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoitus nostaa esiin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisen epätasa-arvon. Lukijalle välittyy kuva, jossa työterveyshuolto luo etuoikeutetun aseman työssäkäyville, kun taas työttömät jäävät heikommin resursoitujen julkisten palveluiden varaan.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat Kirsi Lappalainen · 14.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja on vanhempi asiantuntija ja terveystieteiden tohtori, joka tarkastelee aihetta ammatillisesta näkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on genren mukaista. Se on kuitenkin asiallinen ja perustelee näkökulmansa asiantuntijuudella ilman hyökkäävää kieltä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus ajaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, mikä on yleisesti hyväksytty tavoite. Se ei hyökkää ideologisesti ketään vastaan, vaan kritisoi järjestelmän tehottomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työttömien yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin
  • Tarveperusteinen terveydenhuolto

Puolustetut tahot

  • Pitkäaikaistyöttömät

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työterveyshuollon rahoitusmallin ja työnantajien roolin tarkempi avaaminen puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi järjestelmä on nykyisenlainen ja mitä sen muuttaminen vaatisi taloudellisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yhden näkökulman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli työttömien terveydentilasta ja palveluiden puutteista.

Realismi

Vetoaminen asiantuntijatiedon ja pohjoismaisen vertailun kautta.

Konflikti- tai kriisikehys

Järjestelmän jakautuminen kahteen maailmaan.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu kirjoittajan asiantuntijarooliin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kirjoituksen aiheen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoitus ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoitus ei ole populistinen; se välttää kansa-eliitti-asetelmaa ja keskittyy järjestelmätason kehittämiseen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijan näkökulmasta.
  • JO 11: Mielipide on selkeästi rajattu lukijan mielipiteeksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tunnettu keskustelunaihe, mutta kirjoittajan asiantuntijatausta tuo siihen uskottavuutta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kirjoitus palvelee pitkäaikaistyöttömiä ja hyvinvointialueiden palveluiden kehittäjiä, jotka ajavat yhdenvertaisempaa pääsyä terveyspalveluihin työmarkkina-asemasta riippumatta.
Pelissä Työterveyshuollon erityisasema vs. yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen työttömien aseman parantamista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Kirjoittaja olettaa, että työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välinen jako on ensisijaisesti ongelma, jota tulee korjata yhdenvertaisuuden nimissä. ”Ongelma on järjestelmän jakautuminen.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa asiantuntijuuttaan ja tutkimusnäyttöä äänenä, mutta muita osapuolia ei kuulla. ”Olen tehnyt pitkään tutkimus- ja kehittämistyötä työkyvyn ja erityisesti työttömien terveystarkastusten parissa.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Kirjoitus nostaa esiin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisen epätasa-arvon. Lukijalle välittyy kuva, jossa työterveyshuolto luo etuoikeutetun aseman työssäkäyville, kun taas työttömät jäävät heikommin resursoitujen julkisten palveluiden varaan. Kirjoittaja haastaa vallitsevan järjestelmän ja vaatii siirtymistä tarveperusteiseen palvelumalliin.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kirsi Lappalainen muut analyysit →
Suomi työelämä Työterveyslaitos Ruotsi politiikka Norja Tanska
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide

Tiedot tästä analyysistä

Suomen terveyspalvelut jakavat työikäisiä eri [...381 sanaa...] vanhempi asiantuntija, terveystieteiden tohtori Työterveyslaitos

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →