Analyysi artikkelista: Perussuomalaiset teki lippiksen Sdp:n sanoista – Riikka Purra julkaisi somessa kuvan
Artikkeli raportoi poliittisesta sanailusta ja siihen liittyvästä oheistuotemyynnistä, mutta samalla se normalisoi poliittisen keskustelun muuttumista henkilökohtaiseksi ja symboliseksi nokitteluksi. Lukijalle välittyy kuva politiikasta, jossa substanssin sijaan keskiössä on somenäkyvyys ja vastapuolen provosointi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta aihevalinta ja sen käsittelytapa painottavat politiikan viihteellistymistä. Ei merkittävää vinoumaa, mutta aihepiiri on rajattu.
Artikkeli raportoi molempien osapuolten (PS ja Sdp/Vihreät) toiminnasta tasapuolisesti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi kumpaankaan suuntaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittinen nokittelu ja sen markkinoinnillinen hyödyntäminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi poliittinen keskustelu on kärjistynyt näin voimakkaasti. — Lukija saa kuvan vain yksittäisistä sanailuista, ei ilmiön syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Poliittinen vastakkainasettelu heijastaa turhautumista hallitusyhteistyön vaikeuteen.
Artikkeli rakentuu puolueiden välisen sanailun ja konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan poliitikkojen omiin lausuntoihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen.
Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
Artikkeli raportoi polarisaatiosta, mutta ei itse edistä sitä.
Artikkeli käsittelee populistisia viestintäkeinoja, mutta ei itse ole populistinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki osapuolet on mainittu ja heidän näkemyksensä on tuotu esiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
- JO 7: Lähteet tarkistettu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportointi.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi poliittisesta sanailusta ja siihen liittyvästä oheistuotemyynnistä, mutta samalla se normalisoi poliittisen keskustelun muuttumista henkilökohtaiseksi ja symboliseksi nokitteluksi. Lukijalle välittyy kuva politiikasta, jossa substanssin sijaan keskiössä on somenäkyvyys ja vastapuolen provosointi.
Artikkeli on kirjoitettu kevyellä otteella, mikä saattaa hämärtää lukijalta sen, että kyseessä on pitkälti puolueiden oman viestinnän toistaminen uutismuodossa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →