Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Väkivalta | Oppilaat pahoinpitelevät opettajia yhä useammin Espoossa

Helsingin Sanomat Uutinen 25.5.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen opettajille, jotka kokevat koulujen muuttuneen väkivaltaisiksi erityisluokkien lakkauttamisen ja resurssipulan vuoksi. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa opettajat joutuvat pelkäämään työssään, ja samalla normalisoidaan vaatimus erityisluokkien palauttamisesta ainoana ratkaisuna.

Uutinen Helsingin Sanomat Maria Pettersson · 25.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy opettajien kokemuksiin ja heidän inhimilliseen kärsimykseensä työssään.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain opettajille ja heidän etujärjestölleen. Vaikka aihe on vakava, vastanäkökulmien tai hallinnollisen näkökulman puute nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vahtikoira-hengessä opettajien työturvallisuutta, mikä on yhteiskunnallisesti tärkeä aihe. Vaikka se ajaa opettajien etua, se ei asetu ideologisesti vasemmalle tai oikealle, vaan raportoi ammattiryhmän hätää.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Erityisluokkien lakkauttamisen negatiiviset vaikutukset
  • Opettajien kokema turvattomuus

Puolustetut tahot

  • Opettajat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi erityisluokkia on lakkautettu (esim. inkluusioperiaate). — Lukija ei ymmärrä päätöksenteon perusteita, jolloin ratkaisuehdotus (erityisluokkien palauttaminen) näyttää ainoalta oikealta.
  • Vastakkainen näkökulma Koulujen johdon tai sivistystoimen näkemys tilanteesta. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen, mikä estää kokonaiskuvan muodostamisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Opettajien pelko ja huoli omasta turvallisuudesta.

Paheksunta / viha

Väkivallan tuomitseminen ja sen arkipäiväistymisen kauhistelu.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Opettajien suorat lainaukset väkivaltatilanteista luovat voimakkaan tunnejäljen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'tappouhkaukset', 'kuristaminen' ja 'pahoinpitely' käyttö korostaa tilanteen vakavuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Koulu esitetään konfliktikenttänä, jossa opettajat ovat uhreja.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on työturvallisuus ja fyysinen väkivalta. Lainaukset havainnollistavat opettajien kokemaa todellisuutta, mutta samalla ne ohjaavat lukijaa voimakkaasti yhteen tulkintaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee väkivallan lisääntymistä Espoon kouluissa.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen, vaikka käyttääkin voimakasta kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'pahoinpitelevät' on latautunut ja kuvaa tilanteen vakavuutta suoraan.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua opettajien ja väkivaltaisten oppilaiden välille, mutta ei demonisoi ryhmiä laajasti.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on elementtejä, joissa opettajat esitetään 'tavallisina ihmisinä' kärsimässä järjestelmän puutteista, mutta se ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Koulujen hallintoa tai kuntapäättäjiä ei ole kuultu, vaikka heitä voidaan pitää kritiikin kohteena (erityisluokkien lakkauttaminen).

5 JSN-arvio 58/100 · 3 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 7: Lähteinä on käytetty opettajien kyselyä ja OAJ:n lakiasiainjohtajaa.
  • JO 11: Faktojen ja kokemusten erottelu on selkeää.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; koulujen hallintoa tai kuntapäättäjiä ei ole kuultu.
  • JO 12: Lähdekritiikki on yksipuolista, sillä vastanäkökulmia ei haeta.
  • JO 21: Vastapuolen tai hallinnollisen näkökulman puuttuminen tekee jutusta epätasapainoisen.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen opettajien näkökulmasta kirjoitettu raportti.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee opetusalan ammattilaisia ja OAJ:ta, jotka ajavat resurssien lisäämistä ja erityisluokkien palauttamista, nostamalla esiin opettajien kokeman turvattomuuden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että erityisluokkien lakkauttaminen on ensisijainen syy väkivallan kasvuun, ilman että tätä syy-seuraussuhdetta haastetaan. ”Opettajien mukaan suurin syy väkivallan lisääntymiseen on erityisluokkien lakkauttaminen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijät, jotka ovat lakkauttaneet erityisluokat, jäävät nimeämättömiksi, mikä häivyttää poliittisen vastuun. ”erityisluokkien lakkauttaminen”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti opettajien kokemuksiin ja OAJ:n edustajan näkemykseen; koulujen johdon tai kuntapäättäjien ääni puuttuu. ”Opettajat kertoivat yleistyneestä kouluväkivallasta huhtikuisessa kyselyssä.”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli antaa äänen opettajille, jotka kokevat koulujen muuttuneen väkivaltaisiksi erityisluokkien lakkauttamisen ja resurssipulan vuoksi. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa opettajat joutuvat pelkäämään työssään, ja samalla normalisoidaan vaatimus erityisluokkien palauttamisesta ainoana ratkaisuna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään koulun rehtoria tai sivistystoimen johtajaa, jotka voisivat avata resurssien kohdentamisen haasteita tai muita mahdollisia syitä väkivallan lisääntymiselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Väkivaltatapausten yksityiskohtainen luettelointi herättää lukijassa vahvan tunnereaktion.

9 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini81
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastollisiin väittämiin väkivallan kasvusta, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi olennaista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • koulujen väkivaltatilastot Espoossa
  • erityisopetuksen resurssit Suomessa

Suositellut lähteet

  • Espoon kaupunki
  • Opetushallitus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulla Walli laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maria Pettersson muut analyysit →
Ulla Walli Espoo sosiaali- ja terveysministeriö työelämä Opetusalan ammattijärjestö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • PK-seutu

Tiedot tästä analyysistä

Espoon kouluissa henkilökuntaan kohdistuva väkivalta [...531 sanaa...] vahvistaminen sekä selkeämmät seuraukset väkivallasta.

Sisältö haettu
26.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →